Työelämän oppia Siperiasta 

Paineensietokyky. Taito hurmata. Kyky johtaa itseään ja muita. Siinä taitoja, joita oman alani, viestinnän, työpaikkailmoituksissa edellytetään. Samankaltaisia ominaisuuksia etsivät ne työnantajat, joiden kanssa olen keskustellut – alalla kuin alalla.

Ja vaikka esimerkiksi paineensietokykyä, muiden vakuuttamista tai kykyä briljanttiin oman ajan organisointiin ei mainittaisi työpaikkailmoituksessa, sitä vaaditaan menestymiseen nykyajan asiantuntijatöissä.

Hämmentävää on se, että useasti työpaikkailmoituksissa vaadittuja taitoja ei järjestelmällisesti opeteta juuri missään osana koulutusohjelmia. Itse porskutin läpi suomalaisen yliopistojärjestelmän maisterintutkintoon asti. Vaikka täydensin opintojani vielä ranskalaisessa ja espanjalaisessa korkeakoulussa, tuollaisia taitoja ei kursseihin sisältynyt.

Elämä, tai Siperia, opettaa tietenkin. Parikymmentä vuotta hektisissä uutistoimituksissa on varmasti tuonut minulle taitoa sietää painetta ja muuttuvia tilanteita. Vuodet viestinnän konsulttina ovat parantaneet organisointikykyäni ja ajanhallintaani merkittävästi.

Mutta miksi kaikki pitäisi oppia kantapään kautta? Olen myös nähnyt, kuinka moni käyttää aivan vääriä tapoja paineen sietämiseen: nollaamista alkoholilla tai kyynistymistä ja sisäänpäin kääntymistä.

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä opetella. Ensin pitää kuitenkin luopua Suomessa yleisistä väärinkäsityksistä. Meillä vallitsee monista asioista käsitys, että sitä joko osaa luonnostaan tai ei osaa: Jotkut ovat luonnostaan hyviä esiintyjiä, karismaattisia.

Todellisuudessa on olemassa konkreettisia keinoja oppia sietämään stressiä, tekemään vaikeita päätöksiä ja myös vakuuttamaan muita. Kaikki lähtee itsetuntemuksesta, jonka pohjalta voi löytää omia keinoja.

Elämäntaito-oppaille usein naureskellaan ja eniten naureskellaan nelikymppisten naisten mindfulness-hurahtamiselle, mutta ei kannattaisi. Miten näitä voi oppia? Konkreettinen kurssitus on valitettavan usein varattu isoille johtajille, mutta tavalliset talliaiset voivat etsiä verkosta virtuaalikursseja, kysyä kirjastosta kirjallisuusvinkkejä tai perustaa vaikka lukupiirin.

Vaikka uutta työpaikkaa ei tarvitsisi etsiä, vakuuttamisen ja stressinhallinnan työkaluista on iloa, väitän minä.

Tutkimusten mukaan omassa työssä viihtymisessä oleellinen tekijä on hallinnan tunne: tunne siitä, voiko työhönsä vaikuttaa. Joskus ulkoisiin olosuhteisiin ei omasta asemasta pysty vaikuttamaan: organisaatiomuutoksia tulee nykytyöpaikoilla kuin säännöllisiä tsunameja. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa, miten itse ne kokee: näkeekö niissä mahdollisuuksia, viekö muutos motivaation vai löytääkö sen nopeasti uusissakin oloissa?

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa koulut ja opinnot suorittaneet saavat haksahtaa elämäntaito-oppaisiin ja löytää työelämän taitojen kehittämiseen nettikursseja ja käsikirjoja omin neuvoin. Tulevilla sukupolvilla taitaa onneksi olla paremmin.

Lapseni esikoulusta tulee ”kotiläksyjä”, joita tehdään perheen kanssa. Tähän mennessä läksyissä on käsitelty omien ja muiden tunteiden tunnistamista ja rentoutumista. Juuri niitä asioita, joista rakentuu myös tulevaisuuden hektisen työelämän varsinainen osaaminen ja kyky säilyttää hyvä fiilis työelämän murroksissa ja aallokoissa.

Heli Suominen
Heli Suominen on toimittaja ja viestintäkonsultti.