Remonttinainen

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ehdottaa Viestin haastattelussa sosiaaliturvajärjestelmän täysremonttia, alkoholiveron alentamista ja turvapaikan-hakijoiden tukien leikkaamista.

Teksti > Ilkka Karisto
Kuvat > Aleksi Poutanen

Olet ollut nyt sosiaali- ja terveysministerinä päivälleen kahdeksan kuukautta. Mikä on tärkein tavoitteesi ministerikauden aikana? Haluan saada sosiaaliturvajärjestelmämme selkeämmäksi ja kannustavammaksi. Käymme nyt pala palalta läpi koko asumisperustaisen sosiaaliturvajärjestelmämme. Sitten arvioidaan, miten systeemistä saataisiin ihmisille selkeämpi mutta miten se toisi myös taloudellisia säästöjä. Näin laajaa sosiaaliturvareformia tuskin saadaan tällä hallituskaudella valmiiksi, mutta se pitää saada käyntiin ja alkuun. Tehostaminen on välttämätöntä.

Minkälainen sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi sitten olla? Kerro se kielellä, jonka ymmärtää myös 21-vuotias moniongelmainen työtön nuori. Tukijärjestelmä olisi sellainen, että hän ei kokisi häviävänsä byrokratian viidakkoon. Ihannejärjestelmä olisi yksinkertainen ja se kannustaisi nuorta ottamaan vastaan työn, vaikka sitä olisi vain muutama tunti viikossa. Hänen ei tarvitsisi miettiä, onko hän nyt muistanut toimittaa kaikki liput ja laput ja varmasti laittanut ruksit oikeaan ruutuun. Jos ajattelee vaikka nykyisiä Kelan järjestelmiä esimerkiksi työmarkkinatuesta, niin kyllä se on aika monimutkainen viidakko. Jos hakemusta täyttäessä laittaa ruksin väärään paikkaan, sillä voi olla aika vakaviakin seurauksia, mennään takaisinperintään ja sitten tuleekin maksuvaikeudet ja joudutaan sellaiseen kierteeseen. Sellaista en halua kenellekään.

Olet perussuomalainen. Kaksi edellistä sosiaali- ja terveysministeriä olivat kokoomuslaisia. Mitä olet tehnyt toisin kuin edeltäjäsi Laura Räty? En ole ollut ministeriössä töissä, kun täällä on ollut muita ministereitä. Pyrin itse siihen, että ministeriössä on sellainen toimintakulttuuri, jossa saa rohkeasti ehdottaa uusia ajatuksia ja ideoita. Olen yllättynyt siitä, että joskus tulee esiin sellainen ministerin pelko. Siitä haluan eroon. Meidän virkamiehet voivat kommunikoida kanssani suoraan, siihen ei tarvita mitään väliportaita.

mantyla_2

Miten perussuomalaisten arvot näkyvät toiminnassasi? Vaikutusarviointien tekemisessä ja kokonaiskuvan hahmottamisessa pitää olla erittäin tarkka. Ettei vain tehdä juustohöyläleikkauksia, jotka näyttävät paperilla hyvältä mutta joilla voi olla vakaviakin kerrannaisvaikutuksia ihmisten arkielämään. Aina pitäisi muistaa, että olipa päätös mikä hyvänsä, sillä on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi pitäisi pystyä katsomaan, ovatko vaikutukset niin merkittäviä, että täytyy tehdä joitain korjaavia liikkeitä.

Mutta nykyistä hallitustahan on arvosteltu nimenomaan siitä, että tehdään juustohöyläleikkauksia ja vieläpä niin, että ensin tehdään päätökset ja vasta sen jälkeen arvioidaan niiden vaikutuksia. No, eläkeläisten asumistuen leikkauksen kohdalla me teimme korjausliikkeen. Siinähän todettiin, että päätöksellä olisi ollut niin laajat vaikutukset pienituloisten eläkeläisten arkeen, että hallitus ei vienyt sitä eteenpäin.

Eläkeläisten asumistuen leikkaamisen peruminen oli sinulle ja puolueellesi merkittävä poliittinen voitto. Mistä te jouduitte luopumaan, jotta saitte tahtonne läpi? Emme me ole luopuneet yhtään mistään.

Ei kai näitä nyt ilmaiseksi saada? Politiikka on yhteistyötä. Hallituksessa on kolme eri puoluetta ja päätökset ovat yhteisiä. En lähde sellaisesta poliittisesta ajattelusta, että asioista käydään kauppaa.

Puolueesi kansanedustaja Kaj Turunen ehti heti tuoreeltaan myöntää julkisuudessa, että perussuomalaiset tekivät hallituskriisiin ajautuneissa sote-neuvotteluissa kytkykaupan, jolla eläkeläisten asumistuen leikkaus peruttiin.  Jo samana iltana Turunen perui lausuntonsa. Luuletko, että joku uskoo Turusta? En osaa arvioida. Tuskin siitä on mitään tutkimuksia teetetty.

Valtion budjetista yli 13 miljardia euroa menee sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Monen mielestä se on aivan liikaa. Onko se liikaa? Kyllä se on liikaa. Ja siinä on yksi syy, miksi puhun sosiaaliturvan uudistamisesta. Se ei tarkoita sitä, että automaattisesti ollaan viemässä ihmisiltä jotain pois. Mutta järjestelmään ei ole tehty kunnollista uudistusta vuosikausiin. Sitähän aina pilkotaan ja paikataan ja pilkotaan ja paikataan, ja lopputuloksena on semmoinen sotku, ettei siitä ota kukaan selvää.

Kuntien budjetista sosiaali- ja terveysmenoihin menee vielä enemmän, keskimäärin noin 60 prosenttia. Onko se järkevää?  Eihän se ole järkevää. Siksi hallituksella on ihan selkeät säästötavoitteet sote-uudistukselle. Mutta ei nykytilanteesta voi lähteä syyttämään yksin kuntia. Ne ovat omilla ratkaisuillaan pyrkineet siihen, mitä niitä on velvoitettu tekemään. On monia eri mekanismeja, jotka ovat johtaneet siihen, että kuntien sote-menot ovat aivan huikeat.

Miten ne saadaan alas? Siihen sote-uudistus pyrkii vastaamaan. Me poliitikot puhumme mielellämme suurista yläkäsitteistä, mutta viime kädessä kyse on ruohonjuuritasolla tapahtuvasta toiminnasta. Säästöä saadaan sitä enemmän, mitä paremmin palveluketju toimii ja eri ammattilaiset ovat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Toinen asia on keskittäminen, vaikka se monien korviin pahalta kalskahtaakin. Meidän on pakko keskittää vaativia erikoissairaanhoidon palveluita, samoin kuin sosiaalihuollon palveluita. On välttämätöntä keskittää ne suurempiin yksiköihin, jotta ne olisivat mahdollisimman tehokkaita ja ihmisen kannalta hyviä. Mutta tämä ei poista sitä, että ihmisille tuotetaan yhä lähipalveluita.

No, miten ihan käytännössä turvataan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ihmiselle, joka asuu syrjäseudulla ilman autoa ja vailla julkisia liikenneyhteyksiä? Miten ne on turvattu nyt? Se on se kysymys. Ei meillä ole mitään tahtotilaa lähteä rikkomaan palveluita, jotka toimivat jo nyt. Sote-alueiden sisälle pitää jäädä rakenteellista joustavuutta nimenomaan sen takia, että monissa kunnissa on kyetty tekemään erittäin hyviäkin palvelukonsepteja. Ei ole mitään järkeä lähteä hajottamaan niitä, vaan muualla Suomessa pitäisi ottaa oppia sieltä, missä on onnistuttu.

Missä on onnistuttu? Anna esimerkki onnistuneesta paikallisesta keksinnöstä, jonka voisi kopioida muuallekin. Esimerkiksi Torniossa on onnistuttu erittäin hyvin mielenterveyspalveluissa. Kun ihminen tarvitsee mielenterveyspalveluja, hän saa ne heti. Se on aitoa matalan kynnyksen palvelua. Tai Imatra, jossa on tehty hyvää työtä ennalta ehkäisevissä lastensuojelupalveluissa. Turussa taas toimii saman katon alla eri lastensuojelujärjestöjä ja kaupungin palveluja. Jos joku ei pysty auttamaan, joku muu samassa talossa pystyy.

Palataan vielä kuntien rahankäyttöön ja talousahdinkoon. Otetaan esimerkiksi Hyrynsalmi. Kunnan rahoista lähes 70 prosenttia menee sote-palveluihin, asukkaista yli 40 prosenttia on eläkeläisiä ja veroäyri on jo nyt kipurajoilla. Mitä Hyrynsalmen pitäisi mielestäsi tehdä?   Hyrynsalmen ei mielestäni tarvitse tehdä tällä hetkellä mitään. Sote-uudistus on nimenomaan se keino, jolla pyrimme turvaamaan ihmisten palvelut sinne lähelle. Missään tapauksessa en suosittelisi tässä tilanteessa palveluiden ulkoistamista. Se voisi tulla myöhemmin erityyppisinä haasteina vastaan.

Millaisina haasteina? Jos kunnissa ruvetaan tekemään laajoja ulkoistuksia, vaarana on se, että palvelut kuntien välillä eriarvoistuvat siinä vaiheessa, kun niiden järjestäminen siirtyy sote-aluiden vastuulle.

mantyla_3

Osa kunnistahan on juuri nyt innolla ulkoistamassa sote-palveluitaan. Seuraan kehitystä erittäin huolestuneena. En tarkoita, etteikö yksityisiä palveluntuottajia tarvittaisi. Mutta toivoisin nyt malttia, sillä olemme parhaillaan tekemässä massiivista reformia. Ihan senkin takia, että ulkoistuksissa on nämä sopimustekniset asiat. On vaikea sanoa, miten sote-alueet ja meidän järjestämislainsäädäntö suhtautuvat laajoihin ja pitkäkestoisiin ulkoistuksiin.

Muutama vuosi sitten Suomen terveydenhuolto todettiin OECD-maiden eriarvoisimmaksi. Useimpien mielestä eniten eriarvoisuutta luo työterveyshuolto: työssä käyvät ihmiset saavat hoitoa nopeasti, samalla kun julkisen puolen palvelut rapistuvat eivätkä niitä pian käytä kuin kaikkein vähäosaisimmat. Lääkkeeksi on tarjottu – kärjistäen sanottuna – kahta vaihtoehtoa: joidenkin mielestä nykyisenkaltaisesta työterveyshuollosta pitää päästä eroon, kun taas toiset ovat sitä mieltä, että työterveyshuoltoon ei saa kajota, vaan julkisia palveluita pitää kehittää tehokkaammiksi ja paremmiksi. Kumpaan leiriin sinä kuulut? En varmaan kuulu kumpaankaan leiriin. En usko noin mustavalkoiseen ajatteluun. Mutta lähtökohtana on tietysti se, että kaikilla ihmisillä täytyy olla oikeus kattaviin terveydenhuollon palveluihin, ja myös sosiaalihuollon palveluihin. En pysty arvioimaan, mikä on työterveyshuollon rooli ja asema tulevaisuudessa. Nyt me teemme tämän sote-uudistuksen, ja siinähän nimenomaan pyritään julkisen sektorin palveluiden kehittämiseen, vaikka tietysti yksityisellä ja kolmannella sektorilla on siinä oma roolinsa. Olen huolissani opiskelijoiden epätasa-arvoisesta terveydenhuollosta. Korkeakouluopiskelijoilla on oma erittäin hyvä järjestelmänsä, joka täytyy pystyä säilyttämään. Mutta kun mennään lukioihin ja ammattikouluihin, terveydenhuolto ei enää välttämättä toimikaan niin hyvin. Tiedämme kuitenkin, että toisen asteen opiskelijoilla on paljon ongelmia esimerkiksi mielenterveyden ja elämänhallinnan kanssa ja moni keskeyttää opintonsa. Siinä tulee riski, että jäädään lillumaan ja ajaudutaan marginaaliin. Eli tuen tarve on ihan ilmeinen, ja tähän meidän pitäisi pystyä kehittämään toimintatavat. Näen opiskelijoiden epätasa-arvoisen terveydenhuollon suurempana ongelmana kuin työterveyshuollon ja julkisen sektorin välisen suhteen.

Suomessa terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat suuret, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut tavoitteena jo kauan. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa on poikkeuksellisen suuret luokkaerot kuolleisuudessa. 35-vuotiaan työntekijämiehen keskimääräinen elinikä on 74 vuotta, mutta samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä kuusi vuotta pidempään.  Se on paljon.

Mitä asialle pitäisi tehdä? Sitä on varmaan miettinyt aika moni muukin. Riskien tunnistaminen tietysti – ei ole hyvä, jos ongelmiin havahdutaan vasta silloin, kun ihminen jo sairastaa sepelvaltimotautia tai kakkostyypin diabetesta. Yksi merkittävä riskitekijä on lasten ja nuorten ylipaino. Monen asiantuntijan mukaan se on kytevä aikapommi. Kun he tulevat kolmenkympin tai neljänkympin ikään, se onkin jo haastavampi juttu. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan yhdellä kärkihankkeellamme, joka on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Vuonna 2014 vaadit Iltalehden haastattelussa täyskäännöstä alkoholipolitiikkaan. Halusit alentaa alkoholiveroa ja tuoda viinit ruokakauppoihin. Oletko yhä samaa mieltä? Henkilökohtaisesti olen yhä sitä mieltä. Mutta korostan, että se on henkilökohtainen mielipiteeni.

Mitä mieltä olet poliitikkona ja ministerinä? Mielestäni meidän pitäisi pystyä tarkastelemaan alkoholipolitiikkaa paljon laajemmin kuin tähän asti on tehty. Se on totta kai terveyspoliittinen kysymys, en kiellä sitä, mutta se on myös talouspoliittinen kysymys ja elinkeinopoliittinen kysymys. Jos me ihan aidosti haluamme lähteä vähentämään ihmisten alkoholinkäyttöä, meidän pitäisi ensisijaisesti pystyä tukkimaan se massiivinen maahantuonti tuolta naapurimaasta. Niin kauan, kun ihmisten kannattaa hakea sitä tuolta naapurista, alkoholinkulutus kotona voi kasvaa ihan huomaamattakin, sillä ne haetut määrät ovat todella suuria ja sieltä tuotu alkoholi on usein vahvaa. Meillä on periaatteessa tilanne, jossa viemme koko ajan huomattavia verosummia naapuriin ja haitat maksetaan meidän verorahoillamme.

Vuonna 2004 alkoholiveroa laskettiin. Sen jälkeen naisten kuolleisuus alkoholiperäisiin sairauksiin lisääntyi peräti 31 prosentilla ja miestenkin 16 prosentilla. Tutkimusten mukaan hinta ja saatavuus ovat parhaat keinot säädellä kokonaiskulutusta, jolla puolestaan on suoran yhteys kuolleisuuteen. Miksi ihmeessä alkoholiveroa kannattaisi siis laskea? Olen lukenut myös tutkimuksia, joiden mukaan hinta ja saatavuus lisäävät alkoholin kulutusta nimenomaan niillä ihmisillä, joilta elämänhallinta on muutenkin jo kadonnut. Se kulutuksen kasvu fokusoituu ryhmiin, jotka käyttävät päihteitä muutenkin huomattavasti. Keskivertokuluttajilla ei ole tapahtunut näin suurta muutosta.

Tammikuun lopulla sanoit Suomen Uutisten haastattelussa, että turvapaikanhakijoiden saamia tukia on pakko laskea ja käytössä ovat kaikki keinot. Mitkä ovat ne ”kaikki keinot”? Kaikki vetovoimatekijät on saatava pois. Hirveän usein vedotaan siihen, että Syyrian sotaa paenneita pitää auttaa. Totta kai pitääkin, mutta Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoita vain noin viisi prosenttia on tullut Syyriasta. Jos tänne tulee ihmisiä, joilla ei sellaista turvapaikkatarvetta kuin turvapaikkatarve pitäisi mieltää, niin ei meillä ole mitään velvollisuutta lähteä nostamaan heidän elintasoaan.

Koskeeko tukien alentaminen myös oleskeluluvan saaneiden tukia? Se on tietenkin selvitettävä, onko se mahdollista ja miten heidän roolinsa uudessa järjestelmässä rakentuu.

Ymmärsinkö oikein, että haluaisit itse, että tämä koskisi myös heitä, mutta se on mahdotonta? Selvitämme asiaa.

Eikö tässä muuten tule perustuslakiongelma? Oleskeluluvan saanut ihminen saa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saman verran kuin kaikki muutkin. Jos yhden ihmisryhmän tukia leikattaisiin, niin eikö silloin olisi pakko leikata kaikkien tukia saman verran? Tämä perustuslakiasia on tosi mielenkiintoinen näissä turvapaikkakysymyksissä. Ja on mielenkiintoista, miten eri tavoin sitä tulkitaan. Mutta totta kai lähdemme siitä, ettei perustuslakia haluta rikkoa.

Entäpä leikkaukset turvapaikkaa hakeville maksettavaan vastaanottorahaan? Jos turvapaikanhakija saa ruuan vastaanottokeskuksessa, hän saa vastaanottorahaa 92 euroa kuukaudessa, mikä tekee noin kolme euroa päivää kohden. Onko sellainen summa mielestäsi vetovoimatekijä, joka saa ihmiset lähtemään Suomeen? Eiväthän nämä ihmiset oleta, että he ovat täällä loputtomiin turvapaikanhakijastatuksella. He olettavat saavansa oleskeluluvan, jonka jälkeen he tulevat meidän järjestelmämme piiriin ja heille on velvollisuus järjestää asunto. Minun tietojeni mukaan nämä henkilöt eivät ole ihan rahattomia, koska tiedämme heidän maksaneen tänne pääsemisestä huomattaviakin summia. Kyllä se pikkaisen asettaa kyseenalaiseen valoon sen, ovatko kaikki nyt ihan turvapaikan tarpeessa.

Suurin osa turvapaikanhakijoista ei saa turvapaikkaa vaan heidät palautetaan lähtömaihinsa. Tuoreen arvion mukaan Suomi valmistautuu palauttamaan pian 20 000 turvapaikanhakijaa. Todennäköisesti osa heistä ei lähde täältä vapaaehtoisesti, vaan painuu maan alle. Silloin heistä tulee niin kutsuttuja paperittomia. Pitäisikö paperittomien siirtolaisten mielestäsi saada julkisessa terveydenhuollossa muutakin kuin kiireellistä hoitoa?  Olen edelleen samaa mieltä kuin olin viime kaudellakin, ja se on myös perussuomalaisten selkeä linja: me emme hyväksy paperittomien omaa terveydenhuoltojärjestelmää tai lakia. Tälläkin hetkellä ilman papereita saa kaiken kiireellisen hoidon, jota tarvitsee.

Et siis sallisi hoitoonpääsyä edes lapsille tai raskaana oleville naisille? Tällä hetkelläkin heidät hoidetaan.

Ei kaikkialla. Kiirellinen hoito annetaan. Hoitavan tahon arvioitavissa on, mikä on kiireellistä hoitoa ja mikä ei. Mutta oma, erillinen järjestelmä paperittomille, se ei ole mahdollista. Sellaista perussuomalaiset ei tule missään tapauksessa hyväksymään.

Millä tavalla se olisi erillinen järjestelmä? Heidäthän hoidettaisiin samassa järjestelmässä kuin kaikki muutkin. Näitä ihmisiä ei pystytä identifioimaan millään tavalla. Heillä ei ole mitään virallista statusta maassa oleskeluun. Ei ole oikein, että heille luodaan oma, erillinen järjestelmä terveydenhuoltoon.

Pitäisikö lääkärien siis rikkoa Hippokrateen vala ja olla antamatta sairaille ihmisille hoitoa? Nyt johdattelet… Eivät lääkärit millään tavalla riko lääkärin valaansa. Hehän hoitavat potilaat ihan kuten heidän lääkärin valansa määrää. Mutta ei se voi olla niin, että jos meillä on täällä ihmisryhmä, jolla ei ole edes oikeutta olla maassa, niin lähtökohtaisesti luvataan heille hoitoa. Ajatellaan vaikka, että tällaisella ihmisellä on c-hepatiitti, hiv tai jokin muu sairaus. Ne ovat kalliita hoitoja! Tällä hetkellä emme pysty välttämättä hoitamaan edes oman maan kansalaisia, saati sitten ihmisiä, joilla on se oleskelulupa. Koko ajan joudutaan priorisoimaan. Ja jos meillä on tämmöinen 20 000 hengen massa, joka kertautuu koko ajan…. Koska eivät ne turvapaikanhakijat tähän lopu, ellemme me saada niitä vetovoimatekijöitä pois. En näe tällaisen järjestelmän luomista mahdollisena. En missään tapauksessa.