Maksa nyt, säästä myöhemmin

Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalveluissa on alettu ottaa isoa muutosaskelta, kertoo HDL:n päihdepalvelujen erityisasiantuntija Outi Kuikanmäki. Kun rahat ovat vähissä, niin sekä palvelujen ostajia että myyjiä kiinnostavat yhä enemmän hoidon vaikutukset, ei esimerkiksi pelkkä hoitokäyntien määrä tai jonojen pituus. Monimutkaisten mittarien rakentaminen on vasta kokeiluvaiheessa.

Miksi tällainen kiinnostus palvelujen vaikutuksiin on syntynyt vasta nyt, ylilääkäri ja erityisasiantuntija Outi Kuikanmäki? ”Luulen, että se liittyy yksinkertaisesti siihen, että käytettävissä olevat rahamäärät ovat kaikilla hyvin tiukalla. Sekä rahoittajat – kuten RAY – että palveluja ostavat kunnat ovat pakonkin edessä kiinnostuneita siitä mistä he oikein maksavat ja onko tulos sellainen, että siitä kannattaa maksaa pyydetty summa. On ihan oikein, että he haluavat varmistua että toiminta on tuloksellista.”

Millaisia menetelmiä HDL on kokeillut? ”Esimerkiksi syrjäytyneitä nuoria auttavan Vamos-konseptin tuloksia on tutkittu Social Return On Investment eli sroi-mallilla. Se on vanha menetelmä, jota terveystaloustieteilijät ovat käyttäneet. Nyt sitä ovat alkaneet käyttää tavallisemmatkin toimijat.”

Millaisia tuloksia sillä on saatu? ”Esimerkiksi Vamoksen osalta on pystytty näyttämään, että koska iso osa palvelun asiakkaista pääsee jatkamaan koulutukseen ja työhön, se säästää kunnan sosiaalikuluja tulevaisuudessa.”

diakonissalaitos9917

Mittaristo on monimutkainen, kun arvioidaan monialaisen palvelun vaikutuksia ja tulevaisuuden euromääriä. Ovatko tulokset uskottavia myös muiden toimijoiden mielestä? ”Vamoksen vaikuttavuusmittaristo on nyt syksyllä arvioitavana RAY:n, OKM:n, Veikkauksen, ME-säätiön, Sitran ja Arvoliiton Hyvän mitta -projektissa, jossa arvioidaan meidän arviointiamme, ja saamme siihen ulkopuolisen auditoinnin. Mukana on kymmenen muutakin toimijaa, joiden vaikuttavuusarviointia siellä tarkastellaan. Me uskomme, että oma mallimme on looginen ja hyvä tapa mitata sosiaalipalvelujen vaikutusia.”

Näkyykö uusi ajattelutapa vielä kuntien kilpailutuksissa – onko mahdollista myydä palvelua, joka on tuolloin kalliimpi, mutta tehokkuutensa vuoksi pitkällä aikavälillä säästää kunnan rahoja? ”Tampere on juuri kilpailuttanut palvelunsa uudella tavalla. Palvelut on kilpailutettu normaalisti, mutta sopimuksessa on merkittäviä rahallisia seurauksia sen mukaan, miten hyvin päästään tavoitteisiin. Eli palvelun tuottaja saa bonusta, jos asiakkaat kuntoutuvat – ja vastaavasti sanktiota, jos tulokset ovat alle määritellyn keskiarvon.”

Mikä olisi seuraava toiveaskel sosiaalipalvelujen ja niiden mittaamisen kentällä? ”Että pääsisimme kokeilemaan niin sanottua SiB-mallia, joka on eräänlaista sosiaalista sijoittamista. Siinä ostava taho, esimerkiksi kunta, maksaa vain sen mukaan, kuinka hyvin vaikutuksia on tuotettu. Ulkopuolinen sijoittaja maksaa palvelun ja kantaa riskin. Jos palveluntuottaja saa vaikutukset aikaan, sijoittaja saa pääoman korkoineen koron kunnalta. Siinä todella ei maksettaisi mistään turhasta.”

Riku Siivonen