Luottamusmies

Toimitusjohtaja Tapio Tähtinen luotsaa Hoiva Oy:tä, joka tekee diakoniatyötä liiketoiminnan keinoin. Kuinka se onnistuu?

Teksti > Antti Järvi
Kuvat > Laura Oja

Slide_V4A3943

Pari vuotta sitten Tapio Tähtinen haki Helsinki-Vantaan lentoasemalta kotiin uuden perheenjäsenen. Sen nimi oli Väinö, ja se oli alle vuoden ikäinen, monirotuinen koira.

Tähtinen oli saanut vaimonsa kanssa idean rescue-koiraan lomamatkalla Romaniassa, jossa heidän nuorempi tyttärensä oli työharjoittelussa. Heidän matkallaan tytär oli järjestänyt ohjelmaan vapaaehtoistyötä paikallisessa koiratarhassa.

Aluksi koira pelkäsi miehiä. Kotona se siirtyi aina toiseen huoneeseen, kun Tähtinen tuli paikalle. Kadulla se haukkui vastaan tuleville ihmisille, polkupyörille ja autoille.

”Rescue-koirat ovat usein eläneet kadulla, ja niillä voi olla erilaisia traumoja ja pelkoja. Niiden kasvattaminen on hyvin opettavaista, koska siinä ei ole muuta tietä kuin luottamuksen rakentaminen”, Tähtinen sanoo.

Hän puhuu mielellään luottamuksesta laajemminkin. Se on itse asiassa hänen lempiaiheitaan.

”Luottamus on merkittävin sosiaalisen pääoman muoto osaamisen rinnalla. Olen sitä mieltä, että sen puute vie valtavasti resursseja eikä mahdollista innovaatioita, joten luottamus on kaiken A ja O.”

Tapio Tähtisen luotsaama Hoiva kuuluu Suomen suurimpiin kotihoidon palveluntuottajiin.
Tapio Tähtisen luotsaama Hoiva kuuluu Suomen suurimpiin kotihoidon palveluntuottajiin.

Luottamus liittyy myös Tähtisen työtehtäviin, sillä hän työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n toimitusjohtajana. Yritys keskittyy tuottamaan sosiaali- ja terveysalan palveluita ikäihmisille ja erityisryhmille, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville sekä asunnottomille.

Diakoniatyön ja liiketoiminnan voi nähdä vastakkaisina asioina. Miten pyyteetöntä palvelu- ja avustustyötä voi tehdä, jos samalla pyrkii taloudelliseen tulokseen? Tähtisen mukaan se vaatii prioriteettien kirkastamista.

”Hoivalla on kolme tavoitetta: hyvät asiakastulokset, hyvät henkilöstötulokset ja kohtuullinen taloudellinen tulos. Tavoitteiden järjestys on nimenomaan tämä, mikä erottaa meidät esimerkiksi kansainvälisen pääomasijoittajan omistamasta sote-yrityksestä, jossa katsotaan ensisijaisesti tulosta”, hän sanoo.

Tähtisen mukaan tavoitteet on syytä pitää mielessä jatkuvasti. Niiden järjestys on vaarassa unohtua esimerkiksi silloin, kun puhutaan vain taloudesta. Viime vuosina Hoivalla on ollut haasteita riittävän taloudellisen tuloksen saavuttamisessa. Siksi sote-palveluissa on tehty organisaatiouudistuksia, tehostettu toimintaa ja käyty yt-neuvotteluja.

”Niin toimintaa on saatu terveemmälle pohjalle”, Tähtinen kertoo.

Nykyinen Hoiva on aika erilainen yhtiö kuin se, jonka johtoon hän tuli maaliskuussa 2015. Silloin Hoivassa oli noin 130 työntekijää, nykyään heitä on noin 400. Yhtiön tuottamien palveluiden piirissä on viikoittain lähes 2 000 asiakasta.
Yrityksen kasvu on seurausta viime syksyltä, jolloin tytäryhtiö Cecilia Hoiva Oy fuusioitiin yhtiöön ja sen jälkeen säätiöstä siirrettiin Hoivaan asumis- ja päihdepalvelut. Marraskuussa 2016 Hoiva osti Vanhustyön keskusliitolta kotihoitoyritys VTKL-palvelut Oy:n.

Tätä nykyä Hoiva kuuluu Suomen suurimpiin kotihoidon palveluntuottajiin.

”Meidän tavoitteenamme on tuoda uusia palveluita kotihoitoon. Niiden tuominen on tietysti helpompaa, jos yrityksellä on valmiina suuri potentiaalinen asiakaskunta”, Tähtinen sanoo.

Varmaa on, että teknologian merkitys kasvaa tulevaisuudessa hoivatyössä ja palveluissa. Eri puolilla maailmaa pohditaan parhaillaan innovaatioita, jotka parantavat ikäihmisten tai erityisryhmien arjen elämisen mahdollisuuksia.

”Se voi tarkoittaa hoidon, turvallisuuden tai kommunikaatiomahdollisuuksien paranemista. Teknologian pitää kuitenkin olla sellaista, että se aidosti palvelee asiakasta”, Tähtinen sanoo.

Sinänsä kyse voi olla yksinkertaisista asioista. Hoivassa on esimerkiksi annettu ikäihmisille tabletteja, jotta he voivat ottaa Skype-yhteyden kaukana oleviin omaisiin, ja kokeiltu robottikissoja muistisairaudesta kärsivien vanhusten seurana.

Hoivassa palveluita on pyritty kehittämään myös yhdessä asiakkaiden ja valveutuneiden kansalaisten kanssa.

Viime vuoden alussa Hoiva ilmoitti etsivänsä neuvonantajia arvioimaan vanhusten hoivapalveluita. Syntyi kahdeksan tavallisen ihmisen raati, joka on siitä asti antanut toimintaan pieniä mutta konkreettisia kehittämisideoita.

Ryhmä kokoontui viime vuonna neljä kertaa. Neuvonantajien ehdotuksesta on muun muassa kiinnitetty huomiota hoitokotien kodinomaisuuteen ja torjuttu ikäihmisten yksinäisyyttä etsimällä puhelinkavereita.

Raatiin kuuluu Hoivan palveluiden piirissä olevia asukkaita ja heidän omaisiaan mutta myös ulkopuolelta tulevia.

”Ajatus oli koota yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ikäihmisten hoidosta ja palveluiden kehittämisestä. Neuvonantajien toiminnassa on kyse myös siitä, että saamme ikäihmisten ja omaisten ääntä kuuluviin.”

”Valinnanvapaus, joka hyödyttää vain keskiluokkaa, on irvikuva”, Tapio Tähtinen ruotii sote-uudistusta.
”Valinnanvapaus, joka hyödyttää vain keskiluokkaa, on irvikuva”, Tapio Tähtinen ruotii sote-uudistusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa eletään jännittäviä aikoja. Hallitus on viimein edennyt sote-uudistuksessa, vaikka edelleen on paljon avoimia kysymyksiä.

”Uudistuksessa pitäisi oikeastaan olla kysymys kolmesta asiasta: saako ihminen oikeaa hoitoa tai apua oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, Tähtinen sanoo.

”Yhä useammin se tarkoittaa ennaltaehkäisevää avopalvelua nykyisen, korjaavia toimenpiteitä korostavan järjestelmän sijaan. Kun tämä muistetaan, syntyy aito vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen säästö. Jos ja kun myös kansalaistoiminta yhdistyy palveluihin saumattomasti, saadaan aitoa vaikuttavuutta.”

Tähtinen kannattaa hallituksen viime vuoden lopussa päättämää valinnanvapausmallia. Hänestä on hyvä, jos julkinen sektori ja yksityiset firmat kirittävät toisiaan palveluiden tarjonnassa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kahden ehdon pitää toteutua, jotta valinnanvapaus onnistuu: Asiakkaan pitää pystyä valitsemaan apu juuri silloin, kun hän kokee sitä tarvitsevansa. Muuten asiakkaan etu ei toteudu, eikä säästöjä synny. Lisäksi valinnanvapauden pitää koskea ennen kaikkea erityisryhmiä ja niitä, jotka joutuvat turvautumaan laajamittaiseen yhteiskunnan apuun.

”Sellainen valinnanvapaus, joka hyödyttää vain hyvin toimeen tulevaa, melko tervettä keskiluokkaa, on vähän irvikuva. Erityisryhmien elämänhallinta ja kuntoutuminen paranee, jos niihin kuuluvilla on oikeasti mahdollisuus valita eivätkä he ole vain kohderyhmä, jolle muut sanelevat.”

Tähtisen johtamisfilosofia menee suunnilleen niin, että isoimmat muutokset ja onnistumiset voidaan tehdä vain yhdessä. Hänestä sankariteot ovat aina yhdessä tekemistä.

”Ehkä ajattelu tulee siitä, että olen pelannut lentopalloa juniorista saakka. Se on lajina sellainen, ettei siinä voi onnistua muuta kuin joukkueena.”

Sen jälkeen kun Väinö-koira alkoi luottaa uusiin omistajiinsa, Tähtinen on vaimonsa kanssa adoptoinut Romaniasta myös toisen koiran Rescueyhdistys Kulkurit ry:n kautta. Perheessä on ennenkin ollut kaksi koiraa.

”Luottamus on nyt syntynyt, mutta olemme käyneet myös koirakoulussa”, Tähtinen kertoo. ”Koirakoulussahan koulutetaan omistajaa eikä koiraa. Omistajan pitää oppia ja kehittyä, muuten ei tapahdu mitään.”

 

Tapio Tähtinen

> Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n toimitusjohtaja, vastaa lisäksi Diakonissalaitoksen säätiön tuottamista lapsi- ja perhepalveluista.

> Työskennellyt aiemmin mm. talousjohtajana Keravan seurakunnassa ja Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluiden palvelualuejohtajana.

> Syntynyt Kiikan kunnassa Satakunnassa (nykyään osa Sastamalaa) vuonna 1960.

> Asuu Keravalla, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista tytärtä.

> Harrastaa lentopalloilua, koiria ja kirkollisia luottamustehtäviä. 

> On kirkolliskokousedustaja Espoon hiippakunnasta ja talousvaliokunnan puheenjohtaja kirkolliskokouksessa.