Leikkurit Alppikadun yllä

Vievätkö sote-uudistus ja julkistalouden leikkaukset Helsingin Diakonissalaitoksen tulot?  Diakoniajohtaja Jarmo Kökkö ei usko uhkakuviin, vaan uudenlaisiin palvelukokonaisuuksiin. 

Suomessa on tapahtumassa monta isoa muutosta, joiden vaikutusta Helsingin Diakonissalaitoksen HDL:n kaltaisiin sosiaalipalvelujen tuottajiin on vaikea arvioida. On sote-uudistusta, eduskuntavaaleja ja julkisen talouden leikkauspaineita.

Diakoniajohtaja Jarmo Kökkö, 60, vastaa HDL:n diakoniapalveluista, joihin kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden parissa tehty työ, asumispalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut.

Diakoniapalveluiden toiminnan volyymi oli vuonna 2014 noin 40 miljoonaa euroa, joista kuntien ostojen osuus oli noin 33 miljoonaa, hankerahoituksen osuus 5,4 miljoonaa ja säätiön oman rahoituksen osuus 1,1 miljoonaa.

Miten sote-uudistus vaikuttaa Diakonissalaitokseen? 

Uudistuksen taloudellinen vaikutus riippuu siitä, millaisiin rakenteisiin ja rahoitusmalleihin siinä lopulta päädytään, mutta jo nyt on nähtävissä, että kuntien ostoissa tapahtuu muutoksia. Tämä vaatii meiltä ennen kaikkea uusiutumiskykyä.

Pääosa palveluistamme on täysin kilpailukykyisiä. Pystymme myös kasvamaan. Joitakin palveluja joudutaan silti mahdollisesti lopettamaankin, mutta niitä voidaan myös rakentaa uudella tavalla tehokkaiksi. Uskon, että onnistumme luomaan kustannuksiltaan kestävämpiä konsepteja. Sellaisia ovat esimerkiksi palvelut, joissa tuetaan ihmisiä käyttämään omia voimavarojaan.  Nyt toimintakulttuuri perustuu liikaa siihen, että asiat tehdään ihmisten puolesta.

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon terveyspalveluista, mutta ei juuri lainkaan sosiaalipalveluista. Mitä niille on tapahtumassa?

Uudistuksen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen nivominen, koska nykyinen malli, jossa kaikki palvelut tuotetaan erikseen, ei enää toimi. Se on kallis ja tehoton.

Esimerkiksi asumispalveluissa siirrytään itsenäisempään asumiseen ja koteihin vietäviin palveluihin. Päihde- ja mielenterveyspalveluja yhdistetään siten, että asiakkaat saavat nykyistä kokonaisvaltaisempaa apua. Lisäksi syntyy muita hybridimalleja, jotka tarjoavat sekä sosiaali- että terveyspalveluja samassa paketissa.  Diakonissalaitoksella sellaisia on jo nyt, esimerkiksi tehokkaat kuntoutusmallit lastensuojelussa tai nuorten Vamos-palvelukokonaisuus.

Jos saisit uudistaa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän, millainen siitä tulisi?  

Esikuvani tulevat Alankomaiden ja Iso-Britannian suunnalta. Siellä sosiaali- ja terveyspalveluista on rakennettu helposti lähestyttäviä kansalaisten kohtaamistiloja, joissa voi olla myös kirjastoja ja ravintoloita.

Ihanteeni on malli, jossa poistetaan rakenteelliset esteet eri ammatti- ja asiakasryhmien väliltä ja vahvistetaan ihmisten omaa aktiivisuutta.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää seuraavalle hallitukselle?

Toivoisin, että politiikka ottaa lähtökohdakseen ihmisarvon turvaamisen, niin että yhteiskunnan heikoimmista pidetään kaikissa tilanteissa huolta, eikä heidän tarvitsemiaan erityispalveluja karsita. Leikkauksia pitäisi jakaa keskiluokalle, jolla on enemmän voimavaroja. Muuten tästä yhteiskunnasta tulee aika synkkä paikka.

Teksti > Elina Grundström
Kuva > Riitta Supperi