”Ihan hyvä” ja muita julmuuksia 

 Joitain asioita etenkin nuorten naistyöntekijöiden on lähes mahdoton ymmärtää. Se tuli todistettua jälleen viime viikolla.

”Oliko tässä sun mielestä niinku mitään järkeä, tai siis jotain relevanttia?” kysyi kollega palaverin päätteeksi.

Olimme juuri käyneet läpi hänen tekemäänsä suunnitelmaa. Siinä oli paljon hyvää, useita oivalluksia ja muutama kohta, joihin ehdotin muokkauksia.  Olin todennut lähtökohdat hyvin ymmärretyiksi, luovan idean mielenkiintoiseksi ja esimerkit kattaviksi.

Luulin sanoneeni nämä asiat, siis antanut hyvää palautetta. Mutta kollega, kunnianhimoinen kolmikymppinen, ei ollut joko ymmärtänyt tai uskonut sitä.

Esimerkki kuvaa sitä, kuinka hankalaa palautteen antaminen ja ymmärtäminen on.

Tutkimuksen ja elämänkokemuksen perusteella olen oppinut hieman, mistä kiikastaa.

1. Myönteinen palaute menee itsekriittiseltä työntekijältä täysin ohi korvien, jos se on ylimalkaista.  Jos haluaa kehua, mikään ei ole pahempaa kuin todeta ”ihan hyvä”. Sen sanoja yleensä tarkoittaa antaa kehuja. Kunnianhimoinen palautteen saaja kuulee sen järjestään ”aivan paska”. Muita aina väärin ymmärrettyjä muotoiluja muuten ovat ”todella ok”, ”sinänsä hyvä” ja ”älä ota tätä henkilökohtaisesti”. Ne kannattaa poistaa omasta sanavarastosta. Myönteinen palaute pitää oikeastaan perustella pomminvarmemmin kuin kriittinen, jotta se uskotaan.

2. Perille menevän myönteisen palautteen antaminen on tärkeämpää kuin virheiden korjaaminen. Uskon siihen, että tyytyväinen ihminen, jonka ei tarvitse pelätä asemansa puolesta, on rohkein ja luovin. Tämän puolesta puhuu myös tutkimus. Johtajakirjoissa usein siteeratun tutkimuksen mukaan tiimit, joissa positiivista puhetta on moninkertaisesti negatiiviseen verrattuna, ovat kaikista tehokkaimpia ja tuloksellisimpia. Se oli tärkein yhteinen nimittäjä menestyville tiimeille – ja toisen tutkimuksen mukaan myös tärkein selittäjä pitkien avioliittojen takana. Tietysti tulosta voi vaivata muna–kana-ongelma: hyvää työtä tekevissä tiimeissä on helppo puhua myönteisesti muista ja työstä.

3. Keskimäärin kannustusta tarvitsevat eniten nuoret naiset, jotka ovat itsekriittisyyden mestareita. Enemmän kuin konkreettisia ohjeita tai palautetta he tarvitsevat kannustusta ja uskon valamista siihen, että he ovat lahjakkaita ja osaavat paljon. Muutoin heidän oma itsekriittisyytensä jarruttaa luovuutta ja rohkeutta.

4. Monesti oma arvio itsestä ja muiden näkemykset ovat ristiriidassa. Silloin on tärkeää, että palautteen antaja ja saaja tuntevat toisensa ja uskovat toistensa hyväntahtoisuuteen. Minä kuulen läheisimmiltä työkavereiltani mielelläni aika raadollistakin palautetta, koska tiedän että he arvostavat minua ja haluavat palautteella joko auttaa minua tai yhteistä työtavoitettamme. Sen sijaan vieraammalta kollegalta rankka arvio voi tuntua hämmentävältä, ilkeältä tai tarkoitushakuiselta.

5. Toisin kuin luulisi, hyödyllistä kriittistä palautetta on loppujen lopuksi todella vaikea saada. Sitä vasta joutuukin nyhtämään. Itselläni on nykyisin tapa kysyä työkavereilta yhteisen ponnistuksen jälkeen: ”Mikä olisi voinut mennä vielä paremmin?” Se tuottaa usein teräviä oivalluksia, jotka otamme seuraavalla kerralla huomioon.

Palautteen antaminen ja myönteisyyteen keskittyminen ei ole siis niin yksinkertaista kuin helposti luulisi.  Asiantuntijamentaliteetilla varustettuna ihmisenä olen usein kiinnostunut siitä, mitä tekeillä olevalle työlle pitäisi tehdä – olipa kyse artikkelista, kampanjasuunnitelmasta tai videokäsikirjoituksesta – kuin siitä, että kaikilla olisi mukava olla. Työn menestyksen kannalta pitäisi kuitenkin keskittyä vähintään yhtä paljon ihmisiin kuin työn tuloksiin, ainakin jos haluaa kehittää omaa työpaikkaansa pitkällä aikavälillä. Tiedättehän nillittäjätyökaverin tai -pomon, jolle mikään ei kelpaa?

Ei pidä unohtaa myöskään yhtä tärkeää kannustavan palautteen tarvitsijaa: itseään. Kuinka usein omat ajatuksemme työstä pyörivätkään siinä, mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, mitä ongelmia työhön liittyy ja mikä ei mennyt aivan putkeen? Välillä kannattaa taputtaa itseään olalle ja kehua konkreettisesti, kattavasti ja lämpimästi.

Heli Suominen
Heli Suominen on toimittaja ja viestintäkonsultti.

Lähetäthän palautetta suominen.heli@gmail.com