Henkilöllisyys 25 eurolla

Romaniassa asuu valtavasti romaneja, joita ei ole virallisesti olemassa.
Helsingin Diakonissalaitoksen kampanja auttaa heitä saamaan henkilöllisyyden.

Teksti > Anna-Sofia Nieminen

”Ihan kehitysmaatasoa”, luonnehtii Nora Lindström Valea Seaca -kylää Romaniassa.

Lindström, liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundon projektipäällikkö, vieraili hiljattain Helsingin Diakonissalaitoksen kummikylässä. Hän kuvailee aluetta erittäin köyhäksi: monilla ei ole sähköä tai kraanavettä, todella huonokuntoisia taloja lämmitetään kamiinoilla, ja monesti kahden huoneen taloissa asuu tusinan verran ihmisiä.

”Olen tehnyt kehitysyhteistyötä muun muassa Aasiassa ja Afrikassa. Viimeksi olin töissä Malawissa, ja Valea Seacassa tuli mieleen, että olen taas aika samantyyppisessä paikassa. Se on aika järkyttävää, kun ajattelee, että Romania on kuitenkin EU-maa”, Lindström sanoo.

Valea Seacan kylässä monilla ei ole sähköä tai kraanavettä, taloja lämmitetään kamiinoilla, ja monesti kahden huoneen taloissa asuu tusinan verran ihmisiä.

Helsingin Diakonissalaitoksen ja Helsingin seurakuntayhtymän kummikylähankkeen tavoitteena on parantaa romanien elinoloja heidän kotimaassaan. Valea Seacaan keskittyvä hanke alkoi maaliskuussa 2014. Kylän 3 500 asukkaasta reilusti yli puolet on romaneja. Luku on kuitenkin vain arvio, sillä moni ei halua kertoa olevansa romani. Se voisi nimittäin viedä työpaikan ja vaikeuttaa elämää entisestään.

Hankkeen myötä esiin on noussut iso ongelma: kylässä asuu ainakin 20 romania, joilla ei ole virallista henkilöllisyyttä. Koko Romaniassa elää arviolta jopa 160 000 ihmistä ilman henkilöllisyyspapereita ja noin 5 600 ilman syntymätodistusta. Myös kummikylässä asuu romaneja, joilla ei ole virallista henkilöllisyyttä.

Siksi HDL käynnisti huhtikuun viimeisellä viikolla #Olemassa-kampanjan, jonka tavoitteena on hankkia romaneille henkilöllisyys yksityishenkilöiden lahjoitusten avulla.

Mirela on 20-vuotias romaninainen, jolla on kaksi lasta. Hänellä ei ole kotimaassaan Romaniassa virallista henkilöllisyyttä eli hänen tietojaan ei löydy mistään rekistereistä. Mirelalla ei ole oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon, ei sosiaaliturvaan eikä hänen lapsensa saa henkilöllisyyttä. Perhe asuu yhdessä Mirelan vanhempien ja sisarusten kanssa pienessä asunnossa. Kaikesta on puutetta, jopa ruoasta.

Jos Mirelalla olisi henkilöllisyys, hän voisi rekisteröityä työnhakijaksi, päästä ammattikoulutukseen ja opetella lukemaan ja kirjoittamaan – ja aikanaan mahdollisesti allekirjoittaa virallisen työsopimuksen. Nyt mikään näistä ei ole mahdollista.

”Eniten toivon, että lapseni voivat saada paremman tulevaisuuden. Jos minulla ja lapsilla olisi henkilöllisyys, voisin ehkä saada töitä ja lapseni oppisivat lukemaan. Se toisi meille turvallisuutta ja paremman elämän.”

Mirela toivoo, että hänen lapsensa saisivat henkilöllisyyden.

Mirelan ja muiden valea seacalaisten tarina on luettavissa #Olemassa-kampanjan verkkosivuilla. Tällaisia perheitä kampanjassa halutaan auttaa. Ilman henkilöpapereita ei esimerkiksi saa lapsilisiä ja lasten voi olla vaikea päästä kouluun tai saada lääkärin hoitoa.

Diakonissalaitoksen varainhankintapäällikkö Kristiina Elenius tarkentaa, että jos äidillä ei ole henkilöllisyyttä, myöskään lapsi ei saa henkilöllisyyttä. Siksi kampanja keskittyy erityisesti äitien ja lasten auttamiseen.

”Vaikka lapset syntyisivät sairaalassa, heitä ei ole olemassa.”

Henkilöllisyyspaperit maksavat tapauksesta riippuen 25–100 euroa. Viranomaisprosessi voi olla byrokraattinen ja vaatia matkustamista, eivätkä viranomaiset välttämättä aina kohtele romaneita kovin hyvin. Jos on köyhä ja lukutaidoton, prosessi voi osoittautua ylitsepääsemättömäksi.

#Olemassa-kampanjasta saaduilla rahoilla palkataan työntekijä pitämään huolta, että mahdollisimman moni romani saa henkilöllisyyden. Kummikylähankkeen yhteistyökumppani Romaniassa Romanian päässä asioita hoitaa yhteistyökumppani on E-Romnja, joka on maan ensimmäinen romaninaisten oma järjestö. Järjestö työskentelee ruohonjuuritasolla ja auttaa henkilöllisyyden hankkimisessa.

Aktiivinen varainhankintakampanja kestää kuukauden, mutta lahjoituksia tarvitaan vielä pitkään sen jälkeenkin. Työtä riittää ja henkilöllisyyspaperien saaminen voi viedä paljonkin aikaa.

”Yksittäisen ihmisen kohdalla prosessi saattaa kestää esimerkiksi vuoden loppuun tai jopa pidemmälle”, Elenius kertoo.

Kaksi vuotta kestänyt kummikylähanke jatkuu vielä noin vuoden ajan. #Olemassa-kampanja syntyi hankkeen ansiosta, mutta hankkeessa on tehty paljon muutakin.

Tähän mennessä Valea Seacassa on perustettu esimerkiksi naisten aloiteryhmiä, jotka puuttuvat kyläyhteisössä ilmeneviin ongelmiin. Aloiteryhmät ovat muun muassa järjestäneet työpajoja lisääntymisterveydestä ja käynnistäneet kampanjan, jolla saatiin lastentarhaan leluja.

”Kaikki ideat lähtevät naisista ja siitä, mitä he tarvitsevat ja haluavat”, kertoo projektipäällikkö Lindström.

Hankkeen puitteissa on myös tehty valokuvaprojekti, jossa romanit saivat kuvata heille tärkeitä asioita yhteisössään.

”Naiset ottivat kuvia siitä, miksi ihmiset lähtevät ja myös mitä he saavat, kun joku on ollut ulkomailla kerjäämässä tai myymässä Iso Numero -lehteä”, Lindström kertoo.

Lindström toivoo, että kuvista koottu näyttely saadaan Suomeen. Se voi auttaa ymmärtämään, miksi Romanian romaneja lähtee ulkomaille hankkimaan rahaa. Kun edes elämän perusedellytyksiä ei ole, on pakko jättää koti. Suuri osa Suomeen saapuvista romaneista on kotoisin juuri Valea Seacasta.

> Lahjoita henkilöllisyys ja autat romaniperheitä parempaan elämään: hdl.fi/kummikylä