Etsitään: sote-enkelisijoittajia

SIB

Vaikuttavuusinvestointi on uusi tapa rahoittaa julkisia palveluja. Se voi auttaa myös kehittämään palvelujen vaikutuksen mittaamista. Ensimmäisen kokeilun tarkoitus on parantaa julkisen sektorin työntekijöiden hyvinvointia – ulkopuolisten rahoittajien riskillä. 

Sitran johtava asiantuntija Mika Pyykkö tapasi keväällä noin 150 kunnanjohtajaa. Pyyköllä oli tarjolla idea: mitä jos hyvinvointiyhteiskunnan aukkoja voitaisiin tilkitä yksityisten sijoittajien riskillä?
Tausta on tuttu: kuntien vaikea taloudellinen tilanne. Siksi Pyykölle oli tärkeää huomata, että kunnanjohtajat ovat valmiita miettimään uusia tapoja järjestää kunnan palveluita, varsinkin kun moni tiedostaa ehkäisevän toiminnan hyödyt.
Pyykkö vetää Sitrassa projektia, jossa kokeillaan uudenlaista sijoitus-, rahoitus- ja toimintamallia erilaisten hyvinvointiongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Sitra kutsuu mallia vaikuttavuusinvestoimiseksi. Se on yksi suomennos termille Impact Investing. Asia on niin uusi, että termit eivät ole vielä vakiintuneet.
Kyse on yksityisen pääoman ohjaamisesta sellaiseen tekemiseen, josta syntyy taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä. Toiminta sijoittuu jonnekin hyväntekeväisyyden ja taloudellisen tuoton maksimoinnin väliin, joskaan tuottotavoitetta ei välttämättä tarvitse alentaa hyvän tekemiseksi.
Sitran mukaan mallia voisi hyödyntää muun muassa julkisella sektorilla, esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, työllisyyden edistämisessä ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa – siis asioissa, joihin monet kunnat kokevat vaikeaksi repiä rahaa, kun on akuuttejakin tulipaloja sammuteltavana.
”Suomalaisessa niin kutsutussa hyvinvointiyhteiskunnassa on aukkokohtia, jotka näkyvät pahoinvointina ja kustannuksina”, Pyykkö sanoo.
Ehkä rahaa niiden paikkaamiseen voisi siis löytyä toisilla keinoilla.
Puolen Suomen kunnanjohtajien tapaaminen on tähän mennessä johtanut kuuden hankkeen suunnittelun käynnistämiseen, ja lisää on luvassa.

Ihan ensimmäinen hanke on kuitenkin jo täydessä vauhdissa. Sen tavoite on parantaa julkisen sektorin työntekijöiden hyvinvointia. Onnistumista mitataan sairauspoissaolopäivien vähenemisellä.
Mukaan ovat lokakuun alkuun mennessä lähteneet Savon koulutuskuntayhtymä ja Lounais-Suomen maistraatti. Niissä työskentelee yhteensä noin tuhat ihmistä. Sitran tavoite on saada hankkeen piiriin kaikkiaan 8 000 työntekijää.
Lounais-Suomen maistraatin päällikkö Auli Peltoniemi kertoo, että siellä on hieman julkishallinnon keskiarvoa korkeammat sairauspoissaololuvut.
”Halusimme tukea siihen, että löytäisimme hyvät tavat kehittää työhyvinvointia. Sairauspoissaolot vähenevät mielestämme siinä mukana, kun hyvinvointi kehittyy”, Peltoniemi sanoo.
Kyseessä on niin kutsuttu SIB-hanke, yksi vaikuttavuusinvestoimisen alalaji. SIB tulee sanoista Social Impact Bond, ja sen voi suomentaa vaikka tulosperusteiseksi rahoitussopimukseksi.
Mallissa on neljä keskeistä toimijaa: tilaaja, sijoittaja, palveluntuottaja ja mittaaja.

Tässä tapauksessa tilaajia ovat siis Lounais-Suomen maistraatti ja Savon koulutuskuntayhtymä. Ne maksavat pienen aloitusmaksun lisäksi vain saavutetuista tuloksista. Koska taakkana ei ole taloudellista riskiä, on turvallista kokeilla uudenlaisia toimintamalleja. Jos kokeilu toimii, hyväksi havaitun palvelun voi jatkossa ostaa tavalliseen tapaan eikä SIBiä enää tarvita.
Sijoittajista on tässä vaiheessa julkistettu Sitra, joka on pannut hankkeeseen rahaa 1,5 miljoonaa euroa. Vielä tarvitaan 2,5–3 miljoonaa. Marraskuussa hanketta hallinnoiva yhteiskunnallinen yritys Epiqus julkistaa kahden uuden sijoittajan nimet. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin. Ne saavat sijoituksensa korkoineen takaisin tilaajilta vain, jos tavoitteet saavutetaan.
Palveluntuottajat ovat yrityksiä, joiden tekemällä työllä pyritään tavoitteisiin. Ne esimerkiksi valmentavat Lounais-Suomen maistraatin tai Savon koulutuskuntayhtymän työntekijöitä ja esimiehiä. Hankkeessa on mukana neljä palveluntuottajaa: Aino Health Management, Headsted, Tietotaito Group ja Trainers’ House.

Koska työhyvinvointi-SIBissä ei vielä ole Sitran lisäksi muita rahoittajia, se on alkanut palveluntuottajien taloudellisella riskillä. Tavoite kuitenkin on, että jatkossa palveluntuottajien ei tarvitse laittaa omaa rahaa kiinni hankkeeseen. Tuottoa ne tosin saavat vain, jos hanke onnistuu.
Mittarina toimii sairauspoissaolojen väheneminen. Pyykön mukaan mittaaminen on avainasemassa, sillä yhteiskunnallinen hyöty pitää pystyä todentamaan. Se vaatii tilaajilta, esimerkiksi kunnilta, totaalista muutosta ajattelussa.
”Meillä on tässä sellainen ketunhäntä kainalossa, että julkinen sektori alkaisi ostaa suoritteiden sijasta tuloksia. Sitä varten pitäisi pystyä konkreettisesti määrittelemään tulokset.”
Sitran projektin tavoitteena on selvittää eri tahojen kiinnostusta ja tarpeita, testata vaikuttavuusinvestoimisen toimivuutta – siis rakentaa areenaa yhteistyölle, ”vaikuttamisinvestoinnin ekosysteemiä”. SIB-mallin lisäksi Sitra kartoittaa, onko Suomessa kiinnostusta esimerkiksi vaikuttavuusinvestoimisrahastoa kohtaan.

Tällä haavaa Sitra on Suomen suurin toimija alueella. Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset Epiqus ja Uusia Network toimivat vaikuttavuusinvestoimisen parissa, Epiqus rahastojen hallinnoijana ja Uusia Network tukipalveluiden tarjoajana ja neuvonantajana.
Uusia Networkin toimitusjohtaja Anne Bland huomauttaa, että Sitran luoma SIB-malli on vain yksi monista mahdollisuuksista. Esimerkiksi sijoittajan ei tarvitsisi kantaa koko riskiä yksin. Britanniassa valtio on joissain tapauksissa taannut sijoitusriskin tiettyyn kattoon asti.
”Olisi hyvä rakentaa erilaisia SIB-malleja ja antaa niiden suunnittelussa entistä isompi rooli palveluntuottajille, erityisesti yhteiskunnallisille yrityksille ja järjestöille. Ne ymmärtävät palvelujen vaikutuksista enemmän kuin kunta tai sijoittaja.”
Vaikuttavuusinvestointi voikin olla julkisen sektorin työntekijälle melkoisen viidakon näköinen tapa hankkia palveluja. Mittareita pitää rakentaa, eikä helposti kopioitavia esimerkkejä ole.
”Tämä on maailmallakin vielä ihan lapsenkengissä”, Bland sanoo.

Sitra on käynyt työhyvinvointiin liittyvän hankkeen lisäksi keskusteluja noin kymmenestä muusta SIBistä. Kuudessa kartoitetaan jo taustatekijöitä ja kehitetään mittareita.
Yksi hanke on kehitteillä Hämeenlinnassa, jossa havahduttiin pari vuotta sitten harppaukseen lastensuojelun asiakasmäärissä. Sittemmin asiakasmäärät ja niiden tuomat kulut on saatu laskuun, mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut.
”Uudella väliintulolla pyritään siihen, että korjaavien palveluiden käyttö vähenisi ja sitä kautta myös kunnan kulut vähenisivät”, sanoo tilaajapäällikkö Jari Pekuri lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista.
Hankkeen tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä ja esimerkiksi vähentää lasten huostaanottoja. Yksikkö kehittää parhaillaan siihen mittareita.
Kehitystyöstä on vielä matkaa hankkeen toteutumiseen. Poliittista päätöstä ei ole tehty, mutta Pekuri vaikuttaa luottavaiselta. Onhan kyseessä malli, jossa rahoitustaakkaa voi siirtää julkiselta sektorilta sijoittajille. Tavoitteena on käynnistää hanke ensi syksynä.
Siihen mennessä Lounais-Suomen maistraatissa ja Savon koulutuskuntayhtymässä on saatu jo ensimmäiset tulokset työhyvinvoinnin paranemiseen tähtäävästä hankkeesta. Kolmivuotisen hankkeen etenemistä seurataan vuosittain.
”Tähän on otettu riittävän pitkä aika. On ymmärretty, että tämä vaatii työtä ja kasvamista uudenlaisiin toimintatapoihin”, sanoo Auli Peltoniemi Lounais-Suomen maistraatista.
Muutaman vuoden kuluttua voi jo sanoa enemmän koko vaikuttavuusinvestoimisesta – tai ainakin sen, onko termi vakiintunut käyttöön.

Anna-Sofia Nieminen

Oliko artikkeli kiinnostava? Lataa uusin Viesti-lehti pdf-tiedostona tästä.

 

Mitä muualla on tehty?

Vaikuttavuusinvestoiminen ja SIB ovat uusia asioita myös maailmalla. Vaikuttavuusinvestointia yritetään ottaa käyttöön kehittyvillä markkinoilla, ympäristöasioissa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Impact Investing -termi tuli käyttöön vuonna 2007 yhdysvaltalaisen Rockefeller-säätiön koolle kutsumassa investoijien tapaamisessa. Paikalla oli myös suomalainen Jussi Savukoski, yksi Epiquksen perustajista. Vaikuttavuusinvestointiverkosto GIIN ja investointipankki JP Morgan julkaisivat toukokuussa selvityksen, jonka mukaan vaikuttavuusinvestoimiseen on sijoitettu maailmalla noin 60 miljardia dollaria.
Social Impact Bond -malli puolestaan tulee Isosta-Britanniasta. SIBejä eli tulosperusteisia rahoitussopimuksia on solmittu maailmalla vasta joitakin kymmeniä. Ensimmäinen SIB solmittiin vuonna 2010 Isossa-Britanniassa. Hankkeen tavoite oli vähentää vapautuvien vankien rikosten uusimista Peterboroughin vankilassa. Kesällä 2014 saatujen ensimmäisten tulosten mukaan uusintatuomioiden määrä oli laskenut 8,4 prosenttia verrattuna kansalliseen keskiarvoon. Muutos onnistui tarjoamalla vapautuville vangeille erilaisia palveluita, kuten apua asunnon löytämiseen ja päihdeongelmiin.
Koska tulokset olivat niin rohkaisevia, hallitus päätti laajentaa ohjelman koko maahan. Tällöin tulokset eivät olleet enää vertailukelpoiset, ja hanke keskeytettiin.
Kaikki SIBit eivät ole onnistuneet yhtä hyvin. Vuonna 2012 New Yorkissa tavoite oli katkaista terapian keinoin alaikäisten vankilakierteitä Rikers Islandin vankilassa. Vaikeutena oli esimerkiksi tavoittaa ne nuoret, jotka eivät käyneet Rikers Islandin koulua. Hanke lopetettiin tämän vuoden elokuussa.

 

Mutta kuka sijoittaa?

Edelläkävijämaa Isossa-Britanniassa vaikuttavuusinvestoimisen pääomista valtaosa on peräisin julkisista rahoituslähteistä. Rahoittajiin kuuluu myös joukko yksityisiä rahastoja sekä hyväntekeväisyys- ja muita säätiöitä. Yksityisen rahan kiinnostusta on pyritty herättelemään muun muassa verohelpotuksin.
Suomessa on Sitran tunnustelujen mukaan potentiaalisia sijoittajia säätiökentällä ja esimerkiksi bisnesenkeleissä. Moni odottaa kuitenkin ensimmäisten kokeilujen tuloksia. Isot institutionaaliset sijoittajat – kuten eläkeyhtiöt – sijoittavat usein niin suuria summia, että SIB-sopimukset ovat liian pieniä.