5 väitettä korvaushoidosta

Kunnat säästävät korvaushoidosta. Jonot pitenevät. Naisnarkomaanit hankkiutuvat
raskaaksi päästäkseen hoitoon. Viesti-lehti selvitti, pitävätkö väitteet paikkansa. 

Helsinki kilpailuttaa ensi keväänä narkomaanien korvaushoidon neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Korvaushoitoa tarjoavat A-Klinikkasäätiö ja Helsingin Diakonissalaitos odottavat epätietoisina, millaista korvaushoitoa kaupunki tällä kertaa haluaa.

Kunnat ovat viime vuosina vähentäneet korvaushoidosta psykososiaalista tukea. Hoito on jo monesti pelkkää lääkkeiden jakelua. Jotkut kunnat ovat hiljattain alkaneet säästää korvaushoidossa uudella tavalla: korvaushoitoon otetaan uusia asiakkaita vain, jos joku nykyisistä lopettaa. Viesti-lehti etsi vastauksia korvaushoidon tulevaisuudesta esitettyihin väitteisiin.

1 huumeriippuvaiset hankkiutuvat raskaaksi päästäkseen jonon ohi korvaushoitoon.

Totta. Tätä tapahtuu jo nyt. Raskaana olevat naiset pääsevät kaikkialla maassa suoraan korvaushoitoon. Korvaushoidossa oleva ”Pia” tietää muutamia asunnottomia, väkivaltaisissa suhteissa eläviä naisia, jotka ovat tosiaan hankkiutuneet raskaaksi päästäkseen hoitoon. Hän kertoo tuntevansa myös yhden narkomaanin, joka hankki samasta syystä hiv-tartunnan. Korvaushoidon ammattilaisten mukaan kyse on yksittäistapauksista.

2 Kaikki korvaushoito siirretään terveyskeskuksiin

Ei onnistu. Kaikkea korvaushoitoa ei voi siirtää terveyskeskuksiin, koska noin kolmannes korvaushoidon potilaista tarvitsee erikoissairaanhoitoa ja kolmannes sellaista erikoisosaamista vaativaa hoitoa, jota terveyskeskuksista ei yleensä löydy.

Korvaushoidon antaminen terveyskeskuksissa on kuitenkin lisääntynyt vuoden 2008 jälkeen, jolloin astui voimaan asetus, jonka mukaan hoitoa pitää saada lähellä potilaan kotipaikkaa. Terveyskeskuksiin on siirtynyt runsaasti hyvin kuntoutuneita korvaushoitoasiakkaita. Se on kuitenkin johtanut korvaushoitojen keskeyttämisiin, koska terveyskeskuksissa ei useinkaan ole tarjolla muuta tukea kuin lääkkeitä.

3 Lääkejakelu siirretään apteekkeihin.

Tämä on mahdollista. Korvaushoitolääkkeiden jakelu ja huumeseulojen ottaminen on mahdollista ulkoistaa apteekkeihin. Silloin hoitopaikat keskittyisivät huumeriippuvuuden psykososiaaliseen hoitoon. Näin tehdään jo monissa muissa maissa. Työssäkäyvien asiakkaiden on helppo hakea korvaushoitolääkkeensä apteekista. Haittana on se, että jakelu voi tuoda apteekkeihin häiriötä.

4 Hoitajien työtä tehostetaan tarran tapaisella Suboxone-filmillä

Tätä ainakin kokeillaan. Suomessa on jo kokeiltu uudentyyppistä lituskaista Suboxone-filmiä, joka liimautuu tiukasti suun limakalvoon. Hoitajan aikaa säästyy, kun hän ei joudu valvomaan asiakasta sen aikaa, kun korvaushoitotabletti sulaa tämän suussa. Valvontaa on tarvittu, jottei korvaushoitolääkkeitä salakuljeteta katukauppaan. Toisaalta tabletin sulamisaika on ollut usein se ainoa hetki, jolloin henkilökunta on voinut tukea asiakasta. Tiettävästi Helsinki ja Turku ottavat Suboxone-filmin käyttöön lähikuukausina.

5 Kaikille asiakkaille määrätään halvin korvaushoitolääke metadoni.

Ei sentään. Korvaushoitolääkkeitä on kaksi, metadoni ja buprenorfiini. Vaikka metadoni on halvempaa, sillä on niin vaarallisia yhteisvaikutuksia muiden aineiden kanssa, ettei sitä ole turvallista määrätä kaikille asiakkaille. Moni korvaushoitolääkityksellä olevista käyttää muitakin lääkkeitä ja aineita.

Elina Heino

Kuva > Iiro Törmä

 Juttua varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: kuntouttavassa korvaushoidossa oleva ”Pia”, A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, Helsingin Diakonissalaitoksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden terveydenhuollon palveluista vastaava ma. johtaja Outi Kuikanmäki, Helsingin Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Sari Nyberg.