Testamentilla voi säästää rahaa

 

Testamentin tekemiseen ja perintöoikeuteen liittyy monia harhaluuloja. Varatuomari Piia Jeremejeff oikaisee ne.

Teksti > Kiira Koskela
Kuvitus > Iiro Törmä

Jos varatuomari Piia Jeremejeffiltä kysytään, milloin testamentti kannattaa tehdä, vastaus on: nyt.

”Kyllä testamentti pitää tehdä silloin, kun asiaa miettii. Usein luullaan, että se on kauhean hankalaa, ja tavallaan keksitään esteitä sen tekemiselle”, hän sanoo.

Jeremejeff on pitkän linjan perhe- ja jäämistöoikeuteen erikoistunut lakimies, joka toimii tätä nykyä varainhoidon lakimiehenä Nooa-säästöpankissa. Uransa aikana hän on kuullut koko joukon ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä, joita testamenttiin ja sen tekemiseen liitetään.

Monille on epäselvää esimerkiksi se, keitä perilliset ovat. Rintaperillisten – eli lasten ja heidän jälkeläistensä – lakiosaoikeutta ei testamentillakaan voi syrjäyttää kuin erittäin painavin, lainmukaisin perustein.

Lopusta omaisuudestaan voi kuitenkin määrätä vapaasti testamentilla. Jos lapsia on vaikkapa yksi, tämä saa perinnöstä lakiosana puolet, mikäli sitä vaatii. Loput voi testamentata vaikka kummilapselle, järjestölle tai naapurille, jolta on saanut elämänsä varrella apua.

Uusperheissä ja avoparien kesken testamentti nousee Jeremejeffin mukaan erityisen tärkeäksi. Avopuolisot saattavat asua saman katon alla vuosikymmeniä, mutta ilman testamenttia avopuoliso ei peri mitään toisen kuollessa.

”Ja uusperheessä puolison lapset voivat tulla yhtä tärkeiksi kuin omat ja heille halutaan siivu omaisuudesta.”

Myös epätietoisuus testamentin hyödyistä voi olla syy siihen, että asiakirja jää tekemättä.

”Ajatellaan, että ei tarvita testamenttia, kun lapset kuitenkin perivät. Tähän esitän kysymyksen, kiinnostaisiko verotuspuolen miettiminen. Oikein laaditulla testamentilla voidaan saada aikaan suuriakin perintöverotuksellisia hyötyjä”, Jeremejeff sanoo.

Hallintaoikeuden pidättämisellä voidaan vaikuttaa lapsille tulevan perintöveron määrään. Leskelle voidaan esimerkiksi pidättää hallintaoikeus koko omaisuuteen tai osaan siitä, jolloin lapsille tulevan perintöveron määrää voidaan pienentää.

Hallintaoikeus kuitenkin myös rajoittaa lasten omistusoikeutta, kun leskelle jää käyttö- ja hallintaoikeus. Lapset eivät voi vapaasti myydä vaikkapa asuntoa tai mökkiä, johon leskellä on hallintaoikeus.

”Tätä kaikki eivät tunnu tietävän”, Jermejeff sanoo.

Mikäli omilla lapsilla ei ole tarvetta perinnölle, yksi hyvä tapa miettiä verosuunnittelua on hypätä yhden sukupolven yli lastenlapsiin. Tällöin perittävästä omaisuudesta maksetaan vero vain kerran.

”Yksi välivaihe jää tällöin ikään kuin pois.”

Kolmas verotukseen liittyvä asia ovat Jeremejeffin mukaan yleishyödylliset yhteisöt, jotka eivät maksa testamentin kautta saamastaan omaisuudesta perintöveroja.

Jeremejeff toimii lakiasiantuntijana Hyvä testamentti -kampanjassa, johon kuuluu lähes 30 yleishyödyllistä järjestöä. Mukana on myös Helsingin Diakonissalaitos.

Kampanja tarjoaa tietoa testamentin tekemisestä ja testamenttilahjoittamisesta. Ideana on Jeremejeffin mukaan herätellä ihmisiä siihen, että omaisuuttaan voi testamentata myös järjestöille, joiden toiminnan kokee tärkeäksi.

”Testamenttaaminen on pitkään ollut tabu. Haluamme herättää ihmiset miettimään, miten he toivovat omaisuutensa jaettavan – eikä vain järjestöille, vaan miten asiat perintöoikeudellisesti muutenkin menevät”, Jeremejeff kertoo kampanjasta.

Jos ihmisellä ei ole perillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, omaisuus ohjautuu valtiolle. Viime vuonna kuolinpesiä jäi valtiolle 26,3 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2015 summa oli peräti 38,8 miljoonaa euroa.

Suomessa testamenttilahjoitusten osuus yleishyödyllisten järjestöjen varainhankinnasta on noin viisi prosenttia. Jeremejeffin kokemuksen mukaan testamenttilahjoittaminen järjestöille on kuitenkin yleistynyt.

Ylipäänsä testamentin tekijöiden joukossa on myös aiempaa nuorempia ihmisiä. Laki lähtee siitä, että testamentin voivat tehdä täysi-ikäiset ihmiset, jotka ymmärtävät testamentin merkityksen. Silti testamentin voivat tehdä nuoremmatkin. Esimerkiksi viisitoistavuotias voi määrätä siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita itse.

”Nykyisin testamentti saatetaan tehdä vaikka ennen kuin lähdetään maailmanympärimatkalle.”

Myös hyvin pienen omaisuuden voi testamentata, eikä tunnearvoa pidä Jeremejeffin mielestä vähätellä. Kummilapselle koru voi olla merkittävä.

”Ei ole väliä, onko tilillä sata euroa vai onko miljonääri. Myös järjestöille pienikin summa voi olla hyvin tärkeä.”

Jokainen asiakas ilmoittaa Jeremejeffille oman tahtonsa, eikä testamentattavan omaisuuden määrä vaikuta siihen millään tavalla. Jokainen siis päättää viimeisestä tahdostaan itse. Asiantuntijana Jeremejeff voi asiakkaan pyynnöstä kertoa vaihtoehdoista ja verotuksellisista seikoista, ja muuten hän huolehtii siitä, että muotoseikat täyttyvät.

Yleinen harhaluulo tuntuu Jeremejeffin mielestä olevan, että testamentin teon jälkeen omaisuutta ei voisi käyttää.

”Siihen sanon, että kaasu pohjaan ja käyttämään omia rahavaroja vapaasti. Elämästä täytyy nauttia, ja kun asiakirjat ovat kunnossa, voi nauttia vielä enemmän. Testamenttia voi aina muuttaa. Testamenttia olisikin hyvä tarkastella aina, kun elämässä tapahtuu muutoksia, jotta se on ajan tasalla.”

 

Testamenttilahjoituksilla tuetaan Diakonissalaitoksen toimintaa 

Diakonissalaitos on saanut testamenttilahjoituksia työnsä alkuvuosista alkaen. Hildi ja Juho Ennola lahjoittivat Heponiemen tilan maa-alueineen Diakonissalaitokselle vuonna 1912. Karjalohjalla sijaitseva Heponiemi on nykyisin retriittikeskus sekä kokous- ja juhlapaikka. 

Diakonissa Hia Björkenheim (1867–1952) toimi laitoksen taloudenhoitajana 1896–1940. Hän perusti naisten keuhkotautiparantolan ja rahoitti luutuberkuloosilasten sairaalaa. Hänen testamenttaamansa omaisuus käytettiin diakoniatyöhön. 

Anna Mäkelä (1909–2000) vihittiin diakonissaksi vuonna 1938. Hän työskenteli pääosin Diakonissalaitoksen sairaalassa. Mäkelä testamenttasi koko omaisuutensa Diakonissalaitoksen hyväksi. 

Diakonissalaitokselle testamentataan nykyisin vuosittain isoja ja pieniä rahasummia, maa-alueita, asuntoja, metsää tai kokonaisia kuolinpesiä. Testamenttilahjoittajien avulla tuetaan vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. 

Halutessasi voit tilata Diakonissalaitoksen testamenttiesitteen tai kysyä lisää: hdl.fi/testamenttilahjoitus tai Annamaria Eteläpää, varainhankinnan suunnittelija, 050 599 9528 tai annamaria.etelapaa@hdl.fi