Taistelu tauteja vastaan vei röntgensäteistä 3D-elimiin

150 vuotta sitten kuoltiin nälkään ja tartuntatauteihin, pian taudit voidaan ehkä ehkäistä jo ennen puhkeamistaan.

Teksti > Piia Leino Kuva > HDL arkisto

Suomen kaikkien aikojen toinen röntgenlaite otettiin käyttöön Diakonissalaitoksella vuonna 1905.

Helsingin Diakonissalaitoksen perustamisen aikaan vuonna 1867 elettiin suuria nälkävuosia, joiden aikana 150 000 suomalaista kuoli kahdessa vuodessa nälkään ja tartuntatauteihin. Nälänhätä ajoi liikkeelle ihmisjoukkoja, joiden mukana levisivät tyyfukseksi kutsuttu pilkkukuume ja toisintokuume. Muita yleisiä kuolinsyitä olivat muun muassa isorokko, punatauti ja keuhkotauti. Monen kuolinsyyksi kirjattiin vesitauti, mikä liittynee nälän aiheuttamaan vesipöhöön.

Eliniän odote oli jo ennen nälkävuosia alhainen: miehillä noin 35 vuotta ja naisille vajaat 40 vuotta. Keskimääräistä elinikää lyhensi erityisesti suuri lapsikuolleisuus.

Parantunut ravinto ja lääketieteen kehitys ovat nostaneet suomalaisten elin-iän 81 vuoteen ja yleisimmät kuolinsyyt ovat nyt erityisesti vanhuuden vaivoja: verenkiertoelinten sairauksia, kasvaimia ja dementiaa.

Eliniän odotetaan nousevan jonkin verran edelleen, mutta ihmislajin maksimi-ikä pysynee 115–125 vuoden välillä.

Merkittävä osansa hoidon parantumisessa on ollut sairaanhoitajien koulutuksella, jonka Helsingin Diakonissalaitos aloitti järjestelmällisessä muodossa vuonna 1883. Se oli ensimmäinen vakiintunut sairaanhoitajakoulu Suomessa.

Myös monet uudet keksinnöt on otettu Diakonissalaitoksen sairaalassa tai lääkärikeskuksissa käyttöön ensimmäisten joukossa. Seuraavassa esitellään neljä sairauksien hoitoa helpottanutta keksintöä ja kolme kehityssuuntaa, joiden odotetaan mullistavan kenttää tulevaisuudessa.

Röntgen

Saksalainen Wilhelm Röntgen kehitti tekniikan, jolla voitiin läpivalaista ihon lisäksi esimerkiksi puuta ja paperia. Hän aloitti tutkimukset vuonna 1895 ja jo seuraavana vuonna lääketieteilijät testasivat uutta menetelmää. Suomen ensimmäinen röntgenkone otettiin käyttöön Helsingin Kirurgisessa sairaalassa vuonna 1901 ja Diakonissalaitoksella vuonna 1905. Röntgentekniikalla oli merkittävä osuus esimerkiksi keuhkotuberkuloosin nujertamisessa.

Penisilliini

Penisilliini oli ensimmäinen antibiootti, joka saatiin kehitettyä lääkinnälliseen käyttöön. Lääke löydettiin jo 1800-luvun puolella, mutta sen teho elävässä organismissa osoitettiin 1940-luvun vaihteessa. Penisilliini tuli Suomessa käyttöön 1950-luvun alussa ja mullisti mm. keuhkokuumeen, tuberkuloosin ja kupan hoidon.Tätä nykyä antibiootteja käytetään laajasti erilaisiin bakteeri-infektioihin. Vaarana on niiden liikakäyttö ja sen aiheuttama antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien muodostuminen.

Ultraääni

Kaikukuvaus eli ultraäänitutkimus perustuu ääniaaltoihin. Se on potilaalle turvallista, koska ultraääni etenee kudoksissa väliaineen värähtelynä kuin puhe ilmassa.
Ultraäänellä voidaan kuvata esimerkiksi sisäelimiä, sydäntä ja lihaksia.
Diakonissalaitos lähti osakkaaksi ultraäänitutkimuksia tekevään Ultrascan Oy:öön vuonna 1978. Myöhemmin laitos osti yrityksen loput osakkeet ja integroi sen toiminnan oman sairaalansa röntgenosaston yhteyteen.

Magneettikuvaus

Kuvaustunnelissa tehtävällä magneettikuvauksella nähdään kudoksia, joita röntgenillä ei näy. Se on ylivertainen aivojen ja selkäytimen kuvantamisessa. Ensimmäinen magneettikuva julkaistiin vuonna 1973, mutta menetelmän yleistyminen lääketieteessä vei parikymmentä vuotta. Diakonissalaitos perusti vuonna 1987 yhdessä lääkäri Heikki Aiton kanssa Diamag Oy:n. Se oli ensimmäinen Suomessa magneettikuvia ottanut yksityinen yritys.

Räätälöidyt lääkkeet

Lääkkeet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Tulevaisuudessa jokaiselle uskotaan voitavan räätälöidä yksilöllinen lääkitys genomitietojen ja 3D-printtauksen avulla. Yksilöllisten lääkkeiden ennustetaan lisäävän valtavasti lääkehoidon vaikuttavuutta sekä vähentävän lääkekuolemia ja muita haittavaikutuksia. Tätä nykyä lääkekuolemat ovat Yhdysvalloissa toiseksi yleisin kuolinsyy.

Keinoelinten valmistus

3D-printtauksella on jo nyt onnistuttu tuottamaan elävää kudosta kuten niveliä, ihoa ja luuta. Tulostettu keinokorva on myös onnistuttu siirtämään ihmiselle. Menetelmän kehittyessä ihmiselle voitaneen valmistaa yhä uusia elimiä, joita keho ei hylji. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 3D-tulostettua sydäntä on käytetty harjoittelusydämenä, jonka avulla leikkaukseen voitiin valita esimerkiksi oikeanlaiset katetrit ja siten lyhentää sen kestoa.

Sairauksien ehkäisy ennalta

Suuret ohjelmistoyritykset kehittävät parhaillaan tekoälyä, jonka avulla suurten tietomassojen yhdistäminen personoituun hoitoon mahdollistuu. Ensimmäiset kokeilut alkavat Suomessa 2017. Ensi vaiheessa tekoälyllä pyritään varmistamaan diagnoosien oikeellisuutta. Todellinen läpimuro tapahtuu, kun tekoäly pystyy ennakoimaan sairauk-
sien syntyä. Kun tekoäly yhdistetään ihmisen genomitietoihin, on periaatteessa mahdollista ehkäistä sairauksien synty jo ennalta.

Lähteet: Demos Effect, Jyrki Paaskosken historiikki, Duodecim Terveyskirjasto, Ar-no Forsius: Tartuntataudeista Suomessa 1860-luvun katovuosina