Sopimus, josta hyötyvät kaikki

Helsingin Diakonissalaitos edellyttää, että sen yhteistyökumppanit edistävät vaikeasti työllistyvien työllistymistä. Yksi keino on oppisopimuskoulutus, jota Lassila & Tikanoja ja Coor alkoivat tänä vuonna järjestää yhdessä Suomen Diakoniaopiston kanssa.

Teksti > Anna-Sofia Nieminen 
Kuvat > Laura Oja

Astrid Mägi valmistuu toimitilahuoltajaksi todennäköisesti helmikuussa. Koulutus antaa lisää eväitä työntekoon.
Astrid Mägi valmistuu toimitilahuoltajaksi todennäköisesti helmikuussa. Koulutus antaa lisää eväitä työntekoon.

Suomalaisilla työmarkkinoilla on samaan aikaan kaksi isoa ongelmaa: 270 000 työtöntä työnhakijaa ja monia aloja vaivaava työvoimapula.
Ristiriitaiseen tilanteeseen on monia syitä: Teknologinen kehitys muuttaa ammatteja ja työnkuvia. Sellaiset työpaikat ovat vähentyneet rajusti, joihin riittäisi pelkkä perusasteen koulutus. Useimmilla työpaikoilla vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa. Ja niin edelleen.
Osa ihmisistä uhkaa pudota kehityksen kelkasta – tai on jo pudonnutkin. Siitä seuraa eriarvoistumista, syrjäytymistä, rikollisuutta.
Siksi on tärkeää, että Helsingin Diakonissalaitos ja sen kaltaiset toimijat kehittävät keinoja, jotka tasoittavat tietä opintoihin ja työelämään – tai edes toimijaksi omaan elämäänsä, tekemään merkityksellisiä asioita, vaikka se ei olisi perinteistä palkkatyötä.
Tällaisesta toiminnasta hyötyvät niin yritykset ja yhteiskunta kuin yksittäiset ihmiset. Sellaiset kuin Astrid Mägi.

Kun Mägi muutti kotimaastaan Virosta Suomeen kahdeksan vuotta sitten, hän sai töitä kotisiivoojana. Työpaikan saaminen ei ollut lainkaan itsestään selvää, sillä Mägi ei puhunut suomea. Työn hyvä puoli olikin, että siivottavien kotien omistajat – ”mummelit”, kuten Mägi heitä kutsuu – opettivat hänet puhumaan suomea.
Työ oli kuitenkin raskasta, koska työpäivän aikana piti liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ympäriinsä, kodista toiseen. Jatkuva liikkuminen väsytti, joten Mägi vaihtoi viisi vuotta sitten mieluusti toimitilahuoltajaksi Lassila & Tikanojalle, kun siihen tarjoutui tilaisuus.
Nyt Mägi siivoaa säännöllisesti Työterveyslaitosta. Hän herää joka aamu puoli neljältä. Bussi töihin lähtee kello 4.45. Matka kestää tunnin, ja työt alkavat kuudelta.
53-vuotias Mägi toistaa haastattelun aikana monta kertaa, että on tyytyväinen ja pitää työstään.
”Tämä on minulle hyvä paikka.”
Tänä syksynä Mägin tilanne parani entisestään, sillä Lassila & Tikanoja tarjosi hänelle mahdollisuuden oppisopimuskoulutukseen, jota se on alkanut järjestää yhdessä Suomen Diakoniaopiston kanssa. Koulutus antaa paitsi lisää osaamista ja esimerkiksi mahdollisuuden jatkokoulutukseen, myös parantaa kielitaitoa.
Mägi nimittäin puhuu suomea edelleen vahvasti murtaen. Kielitaito on kuitenkin riittävä esimerkiksi siihen, että pysyy kärryillä oppitunneilla. Tosin se vaatii paljon opettajalta.

”Olen opetellut puhumaan entistä rauhallisemmin ja hitaasti, hyvin artikuloiden”, opettaja Margit Myllykoski kertoo.
Hän opettaa Suomen Diakoniaopistossa kahta oppisopimusryhmää, jonka opiskelijat valmistuvat toimitilahuoltajiksi. Toisen ryhmän opiskelijat ovat työsuhteessa Lassila & Tikanojalla, kuten Astrid Mägi. Toisessa ryhmässä työnantaja on Coor.
Suurin osa opiskelijoista on maahanmuuttajia, jotka ovat kotoisin esimerkiksi Virosta, Kiinasta, Somaliasta tai Kosovosta. Monella heistä on puutteellinen kielitaito. Myllykoski kuvailee, että he osaavat käydä suomeksi small talkia ja tietävät esimerkiksi tavallisimpien siivousvälineiden ja koneiden nimet. Ammattisanasto kuitenkin tuottaa vielä ongelmia. Suomen kielessä on paljon sanoja, jotka voivat alkaa samalla tavulla mutta tarkoittavat eri asiaa, esimerkiksi käsitteistö, käsi, käsine.
”Haasteena on, että opiskelijat voivat kysyttäessä kertoa ymmärtävänsä asian, mutta kun samaa asiaa kysyy uudestaan eri yhteydessä, niin asiaa ei ole kuitenkaan ymmärretty.”
Tunneilla käytetään selkeitä ja selkokielisiä materiaaleja ja paljon videoita. Käytettävissä on myös suomi toisena kielenä -opettaja. Tukea voi saada muutenkin, vaikkapa kirjoittamiseen tai laskemiseen. Teoriaopiskelu on melko hitaasti etenevää, ja suomenkieliset opiskelijat saattavat Myllykosken mukaan ajoittain turhautua tai pitkästyä.
Muutama opiskelija on lopettanut oppisopimuskoulutuksen kesken. Myllykoski arvelee syyksi, että opiskelu on ollut liian vaikeaa puutteellisen kielitaidon vuoksi tai opiskelu on tuntunut raskaalta siivoustyön ohessa.
”Mutta suurin osa heistä on erittäin motivoituneita.”
Myllykoski sanoo, että työpaikoilla opiskelijat oppivat mallista. Hänestä onkin äärimmäisen tärkeää, että heillä on siellä hyvät työpaikkakouluttajat.

Kaie Heinsaari haaveilee palvelunohjaajan koulutuksesta. Hän työskentelee Coorilla esimiehen ”oikeana kätenä”.
Kaie Heinsaari haaveilee palvelunohjaajan koulutuksesta. Hän työskentelee Coorilla esimiehen ”oikeana kätenä”.

Oppisopimusryhmät saivat alkunsa, kun Helsingin Diakonissalaitos ulkoisti syksyllä 2016 aulapalvelunsa Coorille ja piha-alueidensa huoltotyöt Lassila & Tikanojalle. Samalla Diakonissalaitos edellytti yrityksien tarjoavan työllistymismahdollisuuksia vaikeasti työllistyville henkilöille. Se tekee työllistämishankkeita myös muiden yhteistyökumppaneidensa, kuten Aren, Fazerin ja Niemi-palveluiden, kanssa.
Lassila & Tikanojan kanssa yhteistyö lähti nopeasti liikkeelle, ja oppisopimusryhmä aloitti toimintansa jo tammikuussa. Siinä on mukana yrityksen omia työntekijöitä, kuten Astrid Mägi, mutta yritys palkkasi oppisopimuksella myös ihan uusia työläisiä. Coorin oppisopimusryhmä puolestaan aloitti tänä syksynä, ja sen kaikki opiskelijat tulivat lopulta yrityksen sisältä.
Tällaisen yhteistyön tarkoitus on, että kaikki osapuolet hyötyvät: Diakonissalaitoksen toiminta-ajatukseen kuuluu ihmisarvoisen elämän edistäminen, ja siinä yhtenä osana on työllistäminen. Lassila & Tikanoja ja Coor puolestaan saavat koulutettuja työntekijöitä, jotka samalla pääsevät tarvittaessa parantamaan suomen kielen taitoaan. Ja toki itse työntekijät saavat esimerkiksi mahdollisuuden vahvistaa ammattiosaamistaan ja hakeutua myös jatkokoulutukseen.
Yritykset pääsivät vaikuttamaan siihen, millaisia tutkinnonosia koulutukseen sisältyy. Coorin henkilöstö- ja viestintäjohtaja Anne-May Asplund kertoo, että yrityksen näkökulmasta tärkeimpiä ovat paitsi siivoustaidot myös asiakaspalvelu ja työturvallisuus ja -ergonomia. Lukuisia erilaisia palveluita tarjoava yritys tarvitsee riveihinsä moniosaajia, ja joustava koulutus antaa mahdollisuuden tehdä opiskelijoista sellaisia. Jokaiselle opiskelijalle räätälöidään henkilökohtainen opintopolku.
”Siivooja pystyy hoitamaan vaikka kahvikoneen puhdistamisen samalla, kun hänellä on iltapäiväsiivous toimistossa”, Asplund mainitsee esimerkkinä työelämän tarpeista.
Ammatillista koulutusta ollaan muutenkin viemässä entistä joustavampaan suuntaan. Ensi vuoden alussa voimaan tulee uudistus, jonka tarkoitus on valmistaa tulevaisuuden työelämään, tehdä ammattiin opiskelusta aiempaa yksilöllisempää ja siirtää opiskelua entistä enemmän työpaikoille.
Uudistus on herättänyt kritiikkiäkin. Onko työpaikoilla tarpeeksi aikaa ja osaamista ohjata opiskelijoita? Entä onko työpaikoilla valmiuksia ottaa vastaan kielitaidon kanssa kamppailevia maahanmuuttajia tai juuri peruskoulunsa päättäneitä nuoria?
Asplund tuntuu pitävän uudistusta enimmäkseen hyvänä asiana. Hän on ollut kaksi viime vuotta mukana tutkintotyöryhmässä. Asplundin mukaan työryhmä pitää erityisen tärkeänä sitä, että uudistus toisi mukanaan yrityslähtöisyyttä ja siihen varautumista, että työelämä tarvitsee tulevaisuudessa moniosaajia.
”Ja tietenkin opiskelijan työllistymismahdollisuudet ovat paremmat, jos on opiskellut laajasti eri asioita”, Asplund sanoo.

Coorilla työskentelevän Kaie Heinsaarin oppisopimuskoulutukseen kuuluu muun muassa ylläpitosiivous, ateria- ja kahvituspalvelut sekä monikulttuurisuus. Jälkimmäisestä hän ei tosin vielä osaa kertoa, mitä se käsittää.
”Ei olla vielä päästy sinne asti.”
Oppisopimuskoulutus alkoi tänä syksynä. Virolainen, 52-vuotias Heinsaar on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta ja työskennellyt siitä ison osan Coorilla, tosin välillä hän lähti puoleksitoista vuodeksi muualle koulunkäynninohjaajaksi selkäkipujen takia. Siivoaminen on raskasta, siihen kuuluu esimerkiksi painavien roskasäkkien nostelua.
Vaikka Heinsaar opiskelee toimitilahuoltajaksi, hän työskentelee Coorilla siivouksen palveluohjaajana, jota hän kuvailee esimiehen oikeaksi kädeksi. Työhön kuuluu esimerkiksi työvuorojen tekemistä ja tarvikkeiden tilaamista, mutta myös poissa olevien työntekijöiden tuuraamista eli siivoamista.
Haaveissa on, että opintoja pääsisi jatkamaan. Heinsaar haluaisi saada koulutuksen myös palveluohjaajaksi.

Suomessa on yhä vaikeampi päästä työelämään ilman koulutusta. SAK:n tilaaman Katoavat työpaikat -tutkimuksen mukaan Suomesta on kadonnut 30 vuodessa yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Samalla korkean asteen työpaikkojen määrä on kolminkertaistunut.
Myös puhtaanapitoalalla osa asiakkaista vaatii, että työntekijöillä pitää olla tutkinto, kertoo Lassila & Tikanojan rekrytointikonsultti Mari Touré. Ja tietysti on myös yrityksen etu saada työvoimapulasta kärsivälle alalle koulutettuja, osaavia työntekijöitä. Lassila & Tikanojalla on jatkuvasti puhtaanapitoalan työpaikkoja auki.
”Hakijoita saattaa olla, mutta jos heiltä puuttuu työkokemus ja koulutus, niin työnteko voi olla aika haasteellista.”
Lassila & Tikanoja haki oppisopimuskoulutukseen koulutettavia niin omista työntekijöistä kuin ulkopuolelta. Siten se haluaa edistää paitsi oman henkilöstön osaamista, myös pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työnsaantia.
”Suurin osa hakijoista oli maahanmuuttajataustaisia. Kyllä heillä oli työttömyyttä taustalla.”
Touré kertoo, että haussa katsottiin ennen kaikkea motivaatiota ja riittävää kielitaitoa. Työstä ei tarvinnut olla kokemusta.

Astrid Mägi valmistuu jo helmikuussa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Ainoastaan yritystoiminnan suunnitteluun keskittyvä opintojakso jännittää häntä vähän.
”Se on minulle vähän raskasta, vaikka kyllä minä pärjään.”
Kaie Heinsaarella puolestaan on vielä suurin osa opinnoista edessä. Hän aloitti syyskuussa, ja koulutus kestää hänen osaltaan puolitoista vuotta.
Heinsaar on aiemminkin ollut koulussa, opiskelemassa laitoshuoltajaksi, mutta koulu jäi kesken. Tällä kertaa hän aikoo jatkaa loppuun saakka.
”Suomessa tarvitsee joka ikiseen paikkaan paperit.”

Oppisopimuskoulutukseen tulijat ovat jo työelämässä tai ainakin matkalla sinne. Lisäksi Helsingin Diakonissalaitos järjestää toimintaa niille, jotka eivät pysty sitoutumaan opiskeluun tai päivittäiseen työssäkäyntiin.
Silloin puhutaan sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sellaista on esimerkiksi matalan kynnyksen työtoiminta, joka on tarkoitettu Diakonissalaitoksen asumisyksiköiden ja korvaushoidon asukkaille ja asiakkaille. Käytännössä ihminen pääsee ohjatusti kokeilemaan esimerkiksi siivoamista tai nikkarointia, ja siitä maksetaan kaksi euroa tunnilta.
”Ensin joku voi ehkä tulla sen takia, että saa kaksi euroa tunnissa toiminta-avustusta. Sitten hän alkaakin tulla, koska onnistuu ja saa positiivisia kokemuksia”, asumis- ja päihdepalveluiden johtaja Heli Alkila Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:stä sanoo.
Tällainen toiminta voi aloittaa opintopolun, jonka päässä on esimerkiksi lähihoitajan koulutus ja paikka työelämässä. Läheskään aina ei kuitenkaan ole tavoitteena päästä työelämään vaan yksinkertaisesti saada mielekästä tekemistä.
Alkila ajattelee, että tämä on tärkeää paitsi ihmisen itsensä myös yhteiskunnan kannalta. Mielekäs tekeminen voi vähentää esimerkiksi rikollisuutta, joka tulee kalliiksi yhteiskunnalle.
”Ihan yhteiskuntarauhan kannalta on tärkeää, että kaikilla on mielekäs elämä, vaikka se ei ehkä kaikilla tarkoita palkallista työtä. Yhteisön rakentamisella, vapaaehtoistyöllä ja kaikella sellaisella on iso merkitys”, Alkila sanoo.
Oleellista on päästä osalliseksi johonkin, tuntea itsensä tärkeäksi.