Sofia oli vaarassa syrjäytyä

Yli 2 000 nuorta jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, suurimpana syynä mielenterveysongelmat ja käytöshäiriöt. Myös nuorten syrjäytymisen takana on usein mielenterveysongelmia. 22-vuotias Sofia sai avun juuri oikealla hetkellä. ”Muuten olisin ehkä syrjäytynyt.”

”On helpottavaa, kun rinnalla on joku, jonka kanssa miettiä kaikkia asioita”, Sofia sanoo omaa luottotyöntekijää halatessa.
”On helpottavaa, kun rinnalla on joku, jonka kanssa miettiä kaikkia asioita”, Sofia sanoo omaa luottotyöntekijää halatessa.

Sofia oli herkkä ja luova lapsi. Hän nautti piirtämisestä ja leipomisesta äidin kanssa. Lapsuutta varjostivat kuitenkin oppimisvaikeudet, ja kahdeksanvuotiaana hänellä todettiin tarkkaavaisuushäiriö ADD. Sofiaa myös kiusattiin yläkoulussa ja hänet suljettiin luokassa ulkopuolelle. ”Se sattui tosi paljon.”
Ongelmat kasaantuivat, ja Sofia masentui muutama vuosi sitten. Siitä alkoi pimeä jakso, jolloin hän tuskin jaksoi nousta sängystä. Sofia oli hyvää vauhtia matkalla yhdeksi niistä nuorista, jotka jäävät alle 30-vuotiaina eläkkeelle mielenterveysongelmien takia.

Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa
Mielenterveysongelmat ovat yksi nuorten yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syistä. Psyykenlääkityksellä on yli
60 000 nuorta. Myös koulupudokkaista iso osa kärsii mielenterveysongelmista. Vaikka psykiatrian avopalveluita on paljon, nuoret eivät syystä tai toisesta kiinnity niihin.
”Nuoret tarvitsevat yksilöllistä tukea, ohjausta ja valmennusta, joita on helposti saatavilla ja oman työntekijän koordinoimana”, syrjäytyisvaarassa olevia nuoria auttavan Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen palvelualuejohtaja Sari Nyberg sanoo.
Vamokseen tulevilla nuorilla on taustalla monesti esimerkiksi koulukiusaamista, mielenterveyden pulmia, oppimisvaikeuksia ja hankaluuksia sosiaalisissa suhteissa.
Kun ongelmat kasaantuvat, riski syrjäytyä kasvaa. Mitä suuremmiksi ongelmat pääsevät, sitä vaikeampaa – ja kalliimpaa – niitä on hoitaa.
”Yksikään nuori ei ansaitse sitä ahdistusta ja turvattomuutta, jonka ongelmien kasautuminen aiheuttaa – etenkin kun nuoria voidaan tukea vaikuttavasti. Esimerkiksi Vamos-jakson jälkeen nuorista 81 prosenttia kokee elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan ja 53 prosenttia kiinnittyy kouluun tai töihin”, Nyberg sanoo.

Nuorten syrjäytymisen takana on usein mielenterveyden pulmia
Diakonissalaitoksessa käynnistettiin joulukampanja, jonka tavoitteena on pysäyttää nuorten syrjäytyminen. ”Kun yksi nuori kiinnittyy, syntyy yhteiskunnallista säästöä noin miljoona euroa 40 vuoden työuran aikana”, kertoo Nyberg.
Mutta tärkeintä on, että nuoren omat voimavarat kasvavat ja usko itseen ja tulevaisuuteen palaa.
Myös Sofialle Vamoksen tuki on ollut erittäin tärkeää: ”Kun tulin Vamokseen, tuntui kuin uusi sivu olisi kääntynyt elämässä. Muuten olisin yksin ongelmieni kanssa.”
Sofialle yksilötuen lisäksi äärimmäisen tärkeää ovat olleet ryhmätapaamiset. Niistä hän on saanut uusia ystäviä ja sosiaaliset taidot ovat karttuneet. Ryhmään osallistumisesta Sofia on saanut korjaavan kokemuksen ilman kiusaamista. Lisäksi Sofia on alkanut taas harrastaa: hän käy kuntosalilla sekä kesällä hän pelaa fresbeegolfia.

Ella Saranpää