Rekolan ajattomuus – aina ajankohtaista

Juhani Rekola (1916–1986) on tunnettu ja samalla aivan liian tuntematon kirjoittaja. Osa tunnettuudesta on 2000-luvun peruja, kun hänen kirjansa ja postuumisti julkaistut kirjoituksensa nousivat uuteen suosioon. Muun muassa esseisti Antti Nylén on kertonut ihastuksestaan.

Uusin osa Rekolan tarinaan on kirja Herääminen pimeään. Se sisältää Juhani Rekolan lehtikirjoituksia 1960-luvulta. Rekola toimi ennen yli 50-vuotiaana alkanutta kirjailijanuraansa Tukholman seurakunnassa ja kirjoitti samalla ahkerasti muun muassa Aamulehteen ja Kotimaahan.

Herääminen pimeään on toimittaja Heimo Hatakan kokoama ja toimittama. Hatakka on myös tehnyt hienon pienen kirjailijaesittelyn Rekolasta kirjan alkuun. Se antaa lisää ymmärrystä lukijalle Rekolan maailmankuvan muodostumisesta. Hän oli koulussa kiusattu. Gummeruksen kulttuurisuvusta polveutuva Rekola joutui jättämään suvun kirjaston Viipuriin evakkomatkan vuoksi. Mutta Rekola ei kaivannut maallista pääomaa. Hän kritisoi kirkon ulkokuorta ja tyhjiä fraaseja. Rekolalle usko oli ”heräämistä pimeään”.

Rekolan pohdiskeleva elämänasenne tiivistyy hyvin hänen vastauksessaan radiotoimittajalle vuonna 1985. Haastattelun aluksi toimittaja kysyy ”Miten määrittelisit itse itsesi?” Rekola vastaa:

”Kuka voi esitellä omaa itseään, mikä mies sitä on? Jokainen tuntee minut enemmän kuin minä itse tunnen. Kun tämä elämä on mennyt näin pitkälle, sitä on kokenut suuren epävarmuuden ja sen, että tämä elämä päättyy, ei epäonnistumiseen vaan tappioon. Se tappio välkkyy edessä päin. Toisen pitää kertoa, kuka sitä on, en minä sitä osaa kertoa.”

Rekolan tekstit ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa ja ajattomuutensa. Hän liikkuu suvereenesti arjen, historian, tieteen ja uskonnon välimaastoissa. Hän ymmärsi taiteen vaikutuksen. Rekolan mukaan taideteoksessa ”voi löytyä jo koko se armo, jota sana on vasta etsimässä”.

Rekolan tinkimätön mutta humaani lähestyminen uskoon ja ihmiseen ei kalpene maailmankirjallisuuden vierellä. Ehdotankin, että uskonnon opetuksesta yläasteella iso osa tulisi käyttää Rekolan tuotannon lukemiseen ja siitä keskustelemiseen. Uskon, että silloin joku oppilaista voisi herätä myös valoon.

Riku Siivonen

Juhani Rekola:
Herääminen pimeään
Toimittanut Heimo Hatakka 
Kirjapaja, 2016.