Kosovon romanien puolesta

On pieni ihme, että romanien asiaa edistävän järjestön johtaja Isak Skenderi kävi ylipäänsä koulua. Suuri ihme taas on se, että on myös valmistunut yliopistosta. Erikoista se on siksi, että hän on Kosovon romani. Nyt Skenderi käyttää koulutuksensa omien auttamiseen – Suomen ulkoministeriön ja Helsingin Diakonissalaitoksen tuella.

Teksti > Riku Siivonen 
Kuvat > Anca Enache ja Markku Niskanen

Isak Skenderi ja Vesa Batailli (vas.) työskentelevät Kosovon vähemmistöjä – romaneja, aškaleja sekä egyptiläisiä – auttavassa VoRAE-järjestössä, jonka kanssa HDL tekee yhteistyötä. Suomen-vierailulla käytiin muun muassa Diakonissalaitoksen museossa.
Isak Skenderi ja Vesa Batailli (vas.) työskentelevät Kosovon vähemmistöjä – romaneja, aškaleja sekä egyptiläisiä – auttavassa VoRAE-järjestössä, jonka kanssa HDL tekee yhteistyötä. Suomen-vierailulla käytiin muun muassa Diakonissalaitoksen museossa.

The Voices of Roma, Ashkali & Egyptians -järjestöä johtava Isak Skenderi on poikkeuksellinen kosovolainen. Hän kuuluu romanivähemmistöön, mutta on käynyt yliopiston. Se on hurja määrä koulutusta siihen nähden, että vain 30 prosenttia romanilapsista ylipäänsä käy mitään koulua lapsena.

”Tuhannen opiskelijan yliopistossa minä olin ainut romani”, Skenderi kuvaa.

”Ei se tietystikään ollut aina helppoa.”

Hän opiskeli johtamista ja suunnitteli taloustieteen opintojensa jälkeen uraa ulkomailla tai bisneksessä ylipäänsä. Toisin kävi. Varttuessaan Skenderi alkoi ymmärtää yhä laajemmin, kuinka heikoissa oloissa Kosovon romanivähemmistö elää. Ei kuumaa vettä, ei koulutusta, ei puolestapuhujia.

Skenderi ymmärsi myös miksi hän oli päässyt niin pitkälle. Hänellä oli ollut oman yhteisön ja kotiseutujen ihmiset tukenaan. Hänestä oltiin ylpeitä. Hän sai kannustusta.

Siksi hän oli perustamassa vuonna 2002 VoRAE-järjestöä. Se on kasvanut keskikokoiseksi toimijaksi. Tavoite on selkeä: parantaa romanien oloja ja asemaa.

”Ihmisillä on tietty määrä lahjoja. Toisia ei edes kannusteta käyttämään niitä. Sitä minä yritän muuttaa nykyisessä työssäni: että useampi romaninuori saisi edes kannustusta”, Skenderi sanoo.

Muutos tapahtuu paitsi yksilötason asenteihin vaikuttamalla, myös institutionaalisilla rakenteilla.

Hedelmä- ja vihannestorilla Gracanicassa. Alueella asuu syrjäytettyjä vähemmistöjä – YK:n mukaan romanit ja aškalit ovat koko Euroopan syrjityimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia vähemmistöjä.
Hedelmä- ja vihannestorilla Gracanicassa. Alueella asuu syrjäytettyjä vähemmistöjä – YK:n mukaan romanit ja aškalit ovat koko Euroopan syrjityimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia vähemmistöjä.

Ensin pitää kuitenkin korjata perusasiat – ihmisten kodit. Se on järjestön työtä konkreettisimmillaan: romaneille rakennetaan asuntoihin kattoja ja kuumavesijärjestelmiä. Toisen kivijalan taas muodostavat 90 koulutuskeskusta eri puolilla Kosovoa. Niissä annetaan tietoa opiskelumahdollisuuksista ja erilaisista vaatimuksista niihin. Keskukset tarjoavat ammatillista koulutusta työmarkkinoiden tarpeiden ja nuorten toiveiden välimaastosta.  Eteenpäin elämässä -hankkeessa keskitytään nuorten valmennuksiin, joissa heitä ohjataan aktiiviseen kansalaisuuteen ja työmarkkinoille. Niissä käytetään Diakonissalaitoksella kehitettyä Kaapeli-menetelmää.

”Haluamme, että romanit ryhtyvät itse ajamaan omaa asiaansa. Emme halua valittaa heidän puolestaan.”

Toisena tavoitteena on rakentaa niin hyviä toimintamalleja, että institutionaaliset isommat toimijat nappaisivat ne käyttöönsä. Sitä kautta saataisiin vipuvoimaa muutokselle.

Bora Shpuza Kasapolli esittelee yhteisöjä voimauttavaan CABLE-menetelmään kuuluvaa sukupolvityöskentelyä. Hänen sukupolvikokemuksensa liittyy Jugoslavian hajoamissotiin.
Bora Shpuza Kasapolli esittelee yhteisöjä voimauttavaan CABLE-menetelmään kuuluvaa sukupolvityöskentelyä. Hänen sukupolvikokemuksensa liittyy Jugoslavian hajoamissotiin.

Diakonissalaitoksen asiantuntija Anca Enache oli kesäkuussa Kosovossa. CABLE-menetelmän avulla ”koulutettiin kouluttajia”.

”Pyrimme voimaannuttamaan yhteisöt miettimään, mitkä asiat vaativat kehittämistä ja miten tuloksiin päästä”, Enache selittää.

”Nuorilla se voi olla aluksi jotain hyvinkin konkreettista ja pientä, kuten riittämättömät kokoontumistilat nuorille tai laste leikkipaikkojen puute.”

Isak Skenderi tietää Kosovon romanien ongelmien haasteet, mutta ei ole toivoton.

”Viime vuosien aikana olemme jo nähneet, että meidän ja muiden järjestöjen työ vaikuttaa. Yhä enemmän romanilapsia on koulussa, terveysongelmia on vähemmän ja työllistymismahdollisuuksia enemmän.”

Eteenpäin elämässä -hankkeen vuosina 2017-2018 rahoittaa Ulkoministeriö ja sen toteuttavat Helsingin Diakonissalaitos ja Voice of Roma, Ashkali and Egyptians (VoRAE).